17.05.2019

Euroopan risteilijärakentaminen siirtymässä Romaniaan – Damen avasi suunnittelutoimiston Helsinkiin

Euroopan laivanrakennus on kärsinyt jo parikymmentä vuotta Aasian kilpailusta ja monen laivatyypin rakentaminen on käytännössä siirtynyt jo kokonaan kaukoidän telakoille. Risteilijöiden ja matkustajalauttojen rakentaminen on vielä säilynyt eurooppalaisen telakkateollisuuden vankkana perustana.

Vasemmalla Damenin Helsingin yksikön perustamisesta vastannut ja väliaikainen johtaja G.G.G. (Bert) Nieuwenhuizen, oikealla toimiston hoitaja Minna Rusanen ja keskellä RMRS:n Suomen edustuston edustaja. Bert vastaa myös Vladivostokiin Rosneftin kanssa perustetusta Zvezda Marine Technology-yhtiöstä, jota johtaa Wagenborgilla ennen työskennellyt suomalaisillekin tuttu Bob Derks.

Euroopan johtava laivanrakentaja Italian Fincantieri hankki viime vuonna määräysvallan St. Nazairen entisestä STX Francesta (Chantier Atlantique) ja sitä ennen jo aiemmin osti haltuunsa norjalaisen Vard AS:n (ex Aker Yards AS). Sen tilauskanta oli maaliskuun lopussa 107 alusta yhteisarvoltaan 34,3 mrd euroa toimituksilla aina vuoteen 2027 saakka. Näistä 50 on matkustajaristeilijöitä, joita valmistuu seitsemän-kahdeksan yksikön vuositahdilla. Lisäksi yhtiöllä on tilauksiin liittyviä optioita kymmeneen risteilijään.

Purkaakseen tilauskuormaansa Fincantieri on nyt tulosjulkistuksen yhteydessä finanssijohtaja Giuseppe Dadon antaman ilmoituksen mukaan päättänyt muuttaa yhtiön strategiaa siten, että osa risteilijöistä tullaankin vastaisuudessa rakentamaan kokonaan Vardin Romanian telakoilla. Samalla myös Genoa-Sestrin Ponenten telakkaa on päätetty laajentaa rakentamaan maailman suurimpia risteilijöitä.

Toinen globaali laivanrakennuksen toimija hollantilainen Damen hankki viime vuonna haltuunsa entisen DSME:n Mangalian telakan Romaniasta. Entuudestaan sillä on maassa jo Galatin telakka Damenilla on lähes 40 uudisrakennus- ja korjaustelakka ympäri maailmaa ja se työllistää lähes 12.000 henkeä. Damen on v. 1927 Hardinxveldissä perustettu perheyhtiö, jonka seuraavaa sukupoleva edustavan kaupallisen johtajan Arnout Damenin johdolla yhtiöön on nyt perustettu uusi Cruise ja RoPax-divisioona, jonka tavoitteena on muuttaa Mangalian telakka kilpailemaan näistä aluksista. Tähän strategiaan liittyen Damen on perustanut Helsinkiin uuden laivanrakennuksen suunnittelutoimiston.

Damenin Director Cruise Ropax & Offshore (CRO) Bert Jan ter Riet pitämässä Damen Engineering Helsinki Oy:n avajaispuhetta ja esittelemässä toimiston aloittavaa työkantaa.

Damen Engineering Helsinki Oy:n uuden toimiston juhlallisia avajaisia vietettiin Sörnäisten Kalasatamassa kuluvalla viikolla. Damenin Director Cruise Ropax & Offshore (CRO) Bert Jan ter Riet kertoi avajaispuheessaan, että yhtiön vanhastaan omistama Knud E. Hansen A/S Tanskassa jatkaa entiseen tapaan asiakkaiden konseptisuunnitelun parissa, kun taas uusi Helsingin toimisto keskittyy Mangalian telakan tilausten teknisiin projekteihin. Toimiston hoitajaksi on palkattu avajaisissakin lauluesityksiä pitänyt Minna Rusanen, mutta varsinaista suunnittelupäällikköä vielä etsitään. Tähän mennessä yhtiöön on palkattu yhdeksän suunnittelijaa. Kokonaisvahvuudeksi on kaavailtu 30 kansainvälisessä ilmapiirissä viihtyvää suunnittelijaa. Valmistussuunnittelu on tarkoitus tehdä telakalle palkattavan 200 hengen voimalla ja osittain Ukrainassa, jossa Damenilla jo on toimisto. Risteilijöiden ja RoPaxien myynti pidetään keskitetysti edelleen Rotterdamissa.

Damen Engineering Helsinki Oy:n toimistonhoitaja Minna Rusanen esittelemässä laulutaitojaan kutsuvieraille.

Mangalian telakan tilauskantaan kuuluu nyt timanttien etsintä- ja tuotantoalus DeBeersille, kaksi autolauttaa Seaspanille Amerikkaan ja ensimmäinen risteilijätilaus norjalaisen Atle Brynestadin Seadream Yacht Cruises yhtiöltä. Kyseessä on 200 matkustajan 15.000 GT risteilijä, samalla myös tilaajayhtiön ensimmäinen uudisrakennus. Aluksen valmistuksen on tarkoitus alkaa Mangaliassa marraskuussa tänä vuonna. Kesäkuussa puolestaan aloitetaan deBeersin tilauksen teräsvalmistus ja syksyllä kanadalaisten lauttojen.

Teksti ja kuvat: Mikko Niini

Jaa artikkeli