Ulsanissa sijaitseva telakka ei ole koskaan ennen rakentanut jäänmurtajaa. Asia ratkesi julkisessa hankintakilpailussa halvimman hinnan perusteella sen jälkeen, kun toisena kilpailussa olleen DNY Finland Oy:n valitusta tehdyistä päätöksistä ei otettu oikeuden käsittelyyn. Uuden murtajan on määrä valmistua vuoden 2029 loppuun mennessä.
Uudesta murtajasta tulee 126 metrin pituinen ja 28 metrin levyinen, ja siihen tulee dieselsähköinen koneisto (akselitehot yhteensä noin 21 MW). Luulajan 15 metrin syväväyläuudistuksen johdosta (Malmporten-projekti) vaatimuksena on ollut panamax-aluksia varten 32 metrin levyisen rännin aikaansaaminen. Sjöfartsverket ilmoittaa polttoainesäästöksi 40 prosenttia aikaisempaan verrattuna.
HD Hyundai Heavy Industries raportoi, että sopimuksen arvo on 348,9 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria yhdestä jäänmurtajasta, joka toimitetaan talven 2029–2030 jäänmurtosesonkiin. Murtajan uppouma on noin 15 000 tonnia. Se rakennetaan Polar Class 4 (PC4+) -luokkaan. Aluksen kerrotaan pystyvän murtamaan jatkuvasti noin 1–1,2 metrin paksuista jäätä.
Ruotsin merenkulkulaitos Sjöfartsverketin pääjohtaja Erik Eklund ei usko rakennuspaikan vaikuttavan hankkeelle luvattuun noin 30 miljoonan euron CEF-ohjelman EU-investointitukeen. Tietoa ei myöskään ole saatavilla EU-direktiivien edellyttämistä Hyundain mahdollisten viime vuosien valtiontukien ja -takausten niin sanotuista FSR-ilmoituksista.
Ruotsi käynnisti projektin jo lokakuussa 2017. Sjöfartsverket suoritti alustavia tutkimuksia ja suositteli viiden aluksen laivaston korvaamista vuoteen 2030 mennessä. Se työskenteli Suomen Liikenneviraston ja Railo Technology Oy:n (ex-Aker Arctic) kanssa Helsingissä suunnitelman kehittämiseksi. Suunnittelijan mukaan kehitetty konsepti pystyy ylläpitämään 32 metriä leveää väylää. Railotechin kumulatiivisen jäänmurtajaosaamisen lisäksi ARC 130 S:n suunnittelussa on hyödynnetty operatiivista kokemusta aikaisemmin rakennetuista murtajista, mukaan lukien vuonna 2016 rakennettu Polaris, joka oli edelläkävijä atsimuuttisen keulapropulsion käytössä Perämerellä. Uudesta ruotsalaisesta jäänmurtajasta tuleekin tehokkain koskaan rakennettu Itämeren avustusmurtaja. Sen yleinen operatiivinen suorituskyky jopa Perämeren haastavimmissa jääolosuhteissa on varmistettu perusteellisesti laajoilla mallikokeilla. Uuden jäänmurtajan ilmoitettu käyttöikä on 50 vuotta, ja se on suunniteltu painottaen korkeaa energiatehokkuutta ja vähäisiä ympäristövaikutuksia sekä valmiutta tulevaan käyttöön uusiutuvalla metanolipolttoaineella
Seuraavat murtajat Suomen mallin mukaan?
Allekirjoitustilaisuudessa Ruotsin infrastruktuuriministeri Andreas Carlson ilmoitti hallituksen tehneen myönteisen periaatepäätöksen 4,1 miljardin kruunun määrärahasta seuraavien jäänmurtajien rakentamiseen.
Erik Eklund onkin antamissaan haastatteluissa kertonut Suomen ja Ruotsin pian julkistavan syksyllä 2024 sovitun yhteisen jäänmurtostrategian. Hän on antanut ymmärtää, että myönnetyllä määrärahalla pystytään todennäköisesti hankkimaan puuttuvat kaksi uutta murtajaa, jos ne toteutetaan samanlaisina kuin Suomessa uusimpaan teknologiaan perustuva Aino-konsepti, jonka kilpailutus on parhaillaan käynnissä Väylävirastossa.
Tämän uuden B+ -konseptin suorituskyvyn sanotaan olevan käytännössä Polariksen luokkaa. Aluksen uppouma on 7 500 tonnia ja akseliteho yhteensä 10,5 MW. Aluksen pituus on 96 metriä ja leveys 24 metriä.
Kilpailutuksessa olevan hankkeen yhden murtajan ja option alustava kustannusarvio on ollut 370 miljoonaa euroa. Väylävirasto tavoittelee ensimmäisen aluksen toimitusta myös vuoden 2029 aikana.
Väylävirasto on ilmoittanut tarjouspyynnön lähtevän hyväksytyille telakoille kesäkuun kuluessa ja lopullisen rakentajan valinnan tapahtuvan elokuun loppuun mennessä.
Toivottavasti tämä uusin teknologia ei menisi ruotsalaisten mukana jälleen Etelä-Korean kilpailijoille.
Jäänmurtasopimuksen allekirjoitustilaisuus Tukholman Merihistorian museossa 24.4.2026. Vasemmalta suurlähettiläs Hyung Jong Lee ja Won-ho Joo, Hyundai Heavy Industries-yhtiön pääjohtaja sekä pääjohtaja Erik Eklund ja Ruotsin infrastruktuuriministeri Andreas Carlson. Kuva: Sjöfartsverket
Teksti: Mikko Niini
