Tesin suomalaisille meriteollisuusyrityksille tehtyyn kyselyyn vastanneista yrityksistä 84 prosenttia kertoo hakevansa kasvua, ja 27 prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia. Kasvuhakuisten osuus on noussut selvästi selvästi vuonna 2023 meriteollisuusyrityksille tehdystä kyselystä, jolloin kasvuhakuisia oli yhteensä 67 prosenttia.
Kasvua tukevat erityisesti telakoiden tilauskirjat. Neljällä yrityksellä kymmenestä tilauskanta kasvoi viimeisen vuoden aikana. Kasvu oli laskua yleisempää arvoketjun kaikissa osissa, mutta yleisintä se oli asennusurakoitsijoilla ja kokonaistoimittajilla.
Voimakkainta tilauskannan kasvu oli arvoketjun alkupäässä. Noin neljänneksellä suunnittelu- ja konsultointiyrityksistä tilauskanta kasvoi yli 20 prosenttia.
”Isojen telakoiden tilauskirjojen kasvu ja sitä kautta pidempiaikaiset näkymät tukevat koko ekosysteemin vahvistumista. Positiivinen vire näkyy yritystasolla: kasvuhalukkuus on lisääntynyt, ja kotimaisen markkinan lisäksi yritykset suuntaavat aiempaa aktiivisemmin myös Suomen ulkopuolelle”, sanoo Tesin strategia- ja tutkimusjohtaja Henri Hakamo.
Yritykset arvioivat liikevaihtonsa kehittyvän myönteisesti, ja tyypillinen meriteollisuusyritys ennustaa kasvavansa kuluvana vuonna kymmenen prosenttia.
Kotimainen myynti usein epäsuoraa vientiä
Vaikka valtaosa alan liikevaihdosta tulee Suomesta, meriteollisuuden tuotteet päätyvät usein ulkomaille. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta yrityksestä saa vähintään puolet meriteollisuusliikevaihdostaan Suomesta.
”Koska lopputuotteet, kuten risteilijät, menevät ulkomaille, kotimainen myynti on usein epäsuoraa vientiä. Se näkyy tilastoissa, kun valmis laiva luovutetaan ulkomaiselle tilaajalle”, Hakamo sanoo.
Kansainvälisillä markkinoilla toimii 45 prosenttia vastaajista. Valtaosa näistä yrityksistä arvioi olevansa kilpailukykyisiä ulkomailla. Kilpailukykyisiksi itsensä arvioivat yritykset erottuvat etenkin innovatiivisuudessa, jälkimarkkinaratkaisuissa ja hinnassa. Lisäksi noin neljännes vastaajista pyrkii kansainvälisille markkinoille, tavallisimmin Eurooppaan.
Kasvua rajoittaa kuitenkin osaajapula. Reilu neljännes yrityksistä kertoo kärsivänsä työvoimapulasta, joka painottuu suorittaviin tehtäviin. Osaajien saatavuus on yritysten mukaan myös yleisin tutkimus- ja kehitystoiminnan este.
Kolmen telakan ympärille rakentunut toimiala
Suomalainen meriteollisuus on rakentunut vahvasti Turun, Rauman ja Helsingin suurten telakoiden ympärille. Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä myy tuotteita tai palveluja näille kolmelle telakalle.
Suurille telakoille myyvistä yrityksistä noin puolet toimii vain yhden telakan kanssa. Useimmin kyseessä on Turun telakka. Alan yritykset sijaitsevat myös maantieteellisesti pitkälti suurimpien telakoiden lähellä etelä- ja länsirannikolla.
”Vaikka Turun telakka vetää isossa mittakaavassa ekosysteemin kehitystä, alan yritykset ovat hajauttaneet liiketoimintaansa useamman tukijalan päälle ja saavat liikevaihtoa myös muualta kuin meriteollisuuden arvoketjusta”, Hakamo kertoo.
Meriteollisuus kattaa telakoiden lisäksi laajan alihankkijaverkoston, joka toimittaa laivanrakennukseen tuotteita ja palveluita.
”Suomalainen meriteollisuus on hyvin verkottunut toimiala, joka ennen kaikkea kilpailee toimitusvarmuudella ja laadulla. Alan vahvuus on laaja ekosysteemi, joka kykenee pitkälti kotimaisten yritysten voimin vastaamaan haastavimpiinkin asiakastarpeisiin joustavasti”, Hakamo sanoo.
Valtion pääomasijoitusyhtiön Tesin (Suomen Teollisuussijoitus Oy) toteuttama selvitys pohjautuu vuoden 2023 vastaavaan selvitykseen. Selvitys tehtiin yhdistämällä Taloustutkimuksen tuottamaa kyselydataa ja Tesin tietomalleista saatua dataa. Selvityksessä tunnistettiin yhteensä noin tuhat suomalaista meriteollisuusyritystä. Selvitys koottiin 6.2.2026–29.4.2026. Kyselytutkimuksen otos oli 201 yritystä, eli 21 prosenttia tunnistetuista meriteollisuusyrityksistä. Otokseen kuului yrityksiä kaikista kokoluokista.
Vaula Aunola
