Toistaiseksi Suomessa on asennettu kuuteen laivaan rikkipesurit. Näistä viisi on LanghShipin ja yksi Containershipin laivoja. Asennukset on tehty Turun korjaustelakalla ja Oy Western Shipyard Ltd Teijon telakalla. Bore on asentamassa yhteen laivaan DeltaLanghin pesuria Deltamarin Floating Constructionin avaimet käteen -toimituksena.
Finnlinesille rikkipesureita tulee neljääntoista laivaan, toimittajina Wärtsilä, Alfa Laval ja Ecospray Technologies.
Suurimpia haasteita asennuksessa on tilan ahtaus ja putkistojen reititys. Asennuspaikaksi kelpaa mikä tahansa kuivatelakka. Tällaisia ovat Rauman ja Teijon telakat, Meyer Turku ja Turun Korjaustelakka. Erilaisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa suunnittelutoimistot, konepajat, luokituslaitokset, Trafi ja alihankkijat, sähkö-automaatio ja ohjelmistosuunnittelua.
DeltaLangh tutkii telakointimenettelyä
DeltaLangh Oy perustettiin kesällä 2014 Deltamarinin ja Langh Shipin yhteisyritykseksi savukaasupesurien valmistamiseen ja toimittamiseen. Ensimmäiset asennukset tehtiin Langh Shipin neljään laivaan elo-syyskuussa. Aiemmin yksi pesuri oli asennettu Langh Shipin Laura-laivaan Teijon telakalla. Pesuri sai sertifioinnin kesällä.
– Hyvät esisuunnitelmat ovat tärkeitä. Vanhoissa laivoissa ei aina ole hyviä piirustuksia. Alus pitää saada hetkeksi kuivatelakalle ja tämä rajoittaa telakointipaikkaa. Tutkimme telakoinnille vaihtoehtoja. Olisiko veden alle mahdollista muodostaa kuiva tila jollain sukeltajien menetelmällä? Toisaalta kuivatelakalla voidaan tehdä samalla luokitustarkastuksia ja rungon vedenalaisten osien huoltotoimenpiteitä, kertoo tekninen johtaja Kimmo Henriksson DeltaLanghista.
Asennuksen voi tehdä erilaisilla konsepteilla. Voidaan vuokrata tila, johon viedään asentajat, mutta yhtälailla asentajat voivat olla telakan omia. Laitetoimittaja voi tehdä muutostyötä avaimet käteen periaatteella.
– Monilla telakoille aihe on uusi ja niissä on muutosvastarintaa. Telakat eivät välttämättä halua ottaa kokonaisvastuuta. Tässä mielessä niillä joilla on jo kokemusta asennustyöstä, ovat etulyöntiasemassa.
Boren yhteen alukseen asennetaan DeltaLanghin pesuri avaimet käteen periaatteella Deltamarin Floating Constructionin toimittamana. Muutostyö tehdään Tanskassa, koska laiva liikennöi Pohjanmerellä.
Turun korjaustelakka, kokemusta karttuu
Langh Shipin neljästä laivasta kahteen asennettiin rikkipesurit kesällä 2014 Turun korjaustelakalla.
– Aikataulu oli nopea, mutta sitä oli valmisteltu hyvin Deltamarin Floating Constructionissa. Toisaalta meillä oli jo kokemusta asentamisesta, sanoo Antti Myllykangas, Turun korjaustelakalta.
Kokonaisuudessaan prosessi kesti toukokuun alusta lokakuuhun, mutta varsinainen asennusaika oli 14 vuorokautta laivaa kohden siirtoineen. Asentajia työssä oli nelisenkymmentä.
– Asennukset tehtiin melkein kokonaan telakalla eli asennusten loppua tehtiin laivan ollessa matkalla. Ensimmäisessä oli haastetta, mutta toinen tehtiin ”heittämällä”, kuvailee Myllykangas.
– Tyypillisesti scrubber-projekteissa telakka hoitaa asennuksen ja laitetoimittaja kantaa prosessivastuun. Vaikka on eri tyyppisiä pesureita, ei niiden asennus poikkea paljon toisistaan. Tehdään putki-, teräs- ja sähkötöitä. Lay-out ja sijoittelu ovat hiukan eri tyyppisiä eri laivoissa. Tämä on periaatteessa normaalia ja sellaista mihin on totuttu. Tietysti olemme kehittyneet kolmen laivan myötä, myöntää Myllykangas.
Scrubbereita on Itämeren piirissä asennettu muuallakin kuten Tanskassa ja Puolassa. Finnlinesin kahteen pienempään alukseen on pesurit asennettu Naantalin korjaustelakan sisaryhtiössä Virossa.
– Pääasiassa suomalaiset varustamot eivät ole investoineet scrubbereihin, vaan ovat vaihtaneet kevyempään polttoöljyyn. Keskusteluita on käyty myös ulkomaalaisten varustamoiden kanssa. Esimerkiksi alus voi jättää lastin johonkin etelän satamaan Suomessa, jonka päätteeksi voi tulla asennuttamaan pesurit, sanoo Myllykangas.
WSY Teijon telakka
M/s Lauran scrubberin asennuksesta vuoden 2013 keväältä saatua kokemusta pystyttiin hyödyntämään huomattavasti.
– Varsinainen asennustyö oli tämän syksyisissä aluksissa lähes yksi yhteen, eli periaatteessa sarjatyötä, kertoo tekninen johtaja Pasi Määttä.
Laurassa vesien käsittelyjärjestelmä ja puhdistusprosessiin tarvittavat laitteet olivat valmiina kannelle asennettavassa kontissa. Hjördis- ja Marjatta-aluksissa laitteisto asennettiin konehuoneeseen. Laitehankinnat, kuten lämmönvaihtimet hoiti DeltaLangh, kun taas telakka hoiti putkistot, venttiilit ja asennustarvikkeet.
– Uusien laitteiden asentaminen toimivaan konehuoneeseen aiheutti tilajärjestelyssä haastetta. Mielestämme työ onnistui hyvin ja aikataulussa.
Noin kymmenen päivän telakoinnin aikana laiva saatettiin takaisin liikennöintikuntoon. Scrubber- laitteistoasennukset jatkuivat merellä ja järjestelmän käyttöönotto tarkastuksineen valmistuu joulukuun aikana.
