Turun Kauppakamari järjesti NaviGate merilogistiikka- ja meriteollisuusmessuilla seminaarin, jossa keskusteltiin vilkkaasti rikkidirektiivien aiheuttamien ongelmien ratkaisumalleista.
Käytännössä ratkaisuja rikkidirektiivin haasteisiin on kolme: asentaa rikkipesuri, jolloin voidaan käyttää edelleen raskasta polttoöljyä, siirtyä 300$ kalliimpaan kevyeeseen polttoöljyyn tai siirtyä LNG:n käyttöön uusissa laivoissa. Käytännössä lähitulevaisuuden ratkaisut ovat kaksi ensimmäistä, kun LNG tai metanoli voivat tulla kysymykseen keskipitkällä aikavälillä 10-15 vuoden kuluttua. Biopolttoaineiden ja hybridien arveltiin tulevan käyttöön pitkällä aikavälillä.
Jatkuvasti Itämeren alueella liikennöiville aluksille asian ratkaisu löytyy pesureista, mutta entä isot alukset, jotka käyvät harvoin Itämeren satamissa? Kokkolan sataman johtaja Torbjörn Witting ei uskonut näiden laivojen konvertointia SECA-alueelle sopiviksi. Yksi ratkaisu olisi rikitön raskasöljy, mutta tuleeko sellaista markkinoille?
Myös säädökset ovat epäselviä esimerkiksi valvonnan suhteen.
European Maritime Safety Agencyn Markku Mylly lupasi kuitenkin, että vaikka valvonnan järjestäminenkin on vielä kesken, sanktiot tulevat olemaan niin korkeita, ettei neljättä kategoriaa pääse syntymään.
Pesureiden toimivuutta on epäilty, mutta Lloydsin asiantuntija Niklas Rönnberg vakuutti, että tekniikka on ollut jo kauan maapuolella. Laivaprojekteja on satoja ympäri maailmaa, mutta mitään standardiratkaisua ei ole olemassa.
Keskisuuren aluksen kustannusten nousu kevyeeseen polttoaineeseen siirryttäessä on Hans Langhin mukaan noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Rikkipesurit olisivat ratkaisu, mutta pankit eivät anna tällä hetkellä helposti luottoa.
