Perinteisesti tilaisuus järjestetään joka toinen vuosi ja kuten useasti aikaisemmin ensimmäinen päivä pidetiin maissa, tällä kertaa HTC:n tiloissa Helsingissä, sekä ilta ja toinen päivä laivalla, nyt Tallinkin MS Silja Europan lyhytristeilyllä Helsinki – Tallinna – Helsinki. Laradin puheenjohtaja Jari Yli-Tolppa toimi tilaisuuden moderaattorina. Osanottajia oli yli 50.
Avauspuheenvuoron pitäjäksi oli saatu Martin Landtman, joka on kesän aikana palannut Suomeen oltuaan Carnival Cruise Linen palveluksessa Miamissa viimeiset kahdeksan vuotta. Martinilla on pitkä ura johtotehtävissä telakoilla Helsingissä, Turussa ja Saksassa. Martin käsitteli laajasti telakoiden tilannetta ja toimintaedellytyksiä ja korosti erityisesti suomalaisten vankkaa asemaa maailmassa tietyillä erikoisalueilla. Turun telakan tilanne sekä risteilylaivamarkkinoiden vakaa kehitys luovat varmuutta. Tuotekehitys, kustannuskehitys ja laatu ovat avainasemassa. Ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen merkitys tulee olemaan erityisen keskeistä tulevaisuudessa. Risteilylaivojen remontoinnissa on kasvava potentiaali. Kehitys Kiinassa sai erityismaininnan.
Markkinakatsauksen esitti Meyer Turun telakalta Mikko Ilus, joka tuurasi Meyer – ryhmän myyntijohtajaa Malte Poelmannia. Tämä oli joutunut myyntimatkalle lyhyellä varoitusajalla. Niin kuin on hyvin tiedossa laivanrakennus elää maailmassa edelleen varsin vaikeata kautta, mutta täydellisenä vastakohtana on risteilylaivojen rakentamisessa voimaksa nousujakso, jonkalaista ei ole koskaan aikaisemmin koettu. Turismin positiivinen kehitys ja risteilytoiminnan suhteellinen kilpailukyky muuhun matkailuun verrattuna antavat varmuutta kasvun vakauteen.
Martin Landtmanin avauspuheenvuoro
DIMECC – kehityshankkeen Päivi Haikkola kertoi laajasti One Sea Autonomous Maritime Ecosystem – ohjelmasta. Nämä hankkeet ovat olleet Suomessa voimakkaasti esillä jo usean vuoden ajan. Kehityksen kohdealue on edelleen laajenemassa. Ei ole kysymys pelkästään tekniikasta vaan pitkälti myös yhteiskunnan infrastruktuurista, säännöistä, standardeista jopa eettisistä kysymyksistä. Suomella tuntuu olevan luja ote tämän sektorin kehityksestä ja sitä kautta liiketoimintamahdollisuuksista varsinkin koska meillä useat suuryritykset kuten ABB, Wärtsilä, ja Rolls-Royce panostavat alueeseen ennakkoluulottomasti.
Tilaisuuden ”osaisäntänä” toimi NAPA Oy. Ilmo Kuutti antoi lyhyen katsauksen NAPA:n historiaan ja toimintaan. NAPA perustettiin aikoinaan yhtiöittämällä silloisen Wärtsilä Oy:n Helsingin telakan teknisen/projektisuunnittelun tietoliikennefunktio. NAPAlla on tänään huomattavan hallitseva asema omalla sektorillaan maailman telakkateollisuudessa. Uusimpana asiana Kuutti kertoi NAPAn Voyage Optimization – tuotteesta, jonka taustalla on NAPA Fleet Intelligence. Tämä tukeutuu 75.000:n laivan toiminnan online – tiedostoon. Tietopohja on siten valtava.
Virkistävänä poikkeuksena muuten teknispainotteisiin esityksiin Royal Caribbeanin (RCCL)MarjoKeiramo käsitteli alustuksessaan risteilylaivojen räätälöintiä eri markkina-alueiden odotuksiin. Ennen siirtymistään RCCL:lle Marjolla on pitkä ura Turun telakan palveluksessa ja myös jahtien rakentamisessa. Näkemykset lähtivät sekä risteilymatkustajien että risteilyvarustamoiden toiveista ja odotuksista. Laiva kehitetään ja suunnitellaan tänään globaalille markkinalle mutta räätälöidään tietylle alueelle. Tämä mahdollistaa joustavuuden laivan koko elinkaarelle. RCCL lienee suurista risteilyvarustamoista kaikkein dynaamisin tuotekehityksessä. Tämä dynamiikka on pitkälti integroitu yrityksen toimintakulttuuriin, alkuperäisillä englanninkielisillä termeillä: creative thinking, innovative engineering, cooperation ja outstanding guest service. Marjo esitteli lukuisia esimerkkejä viime aikoina toteutetuista ja tulevistakin ratkaisuista RCCL:n eri brandien laivoilla. Viime aikoina on lisäksi keskitytty innovaatioprosessien ja innovaatioiden implementointiprosessien kehittämiseen. Viesti on, että innovaatioiden onnistunut toteuttaminen edellyttävät prosesseja ja sitä että kaikki osapuolet ovat prosesseista tietoisia ja niissä mukana.
Yhden varmaankin mielenkiintoisimmista esityksistä piti Deltamarinin (Delta) Vesa Hamarila. Deltan enemmistö on kiinalaisissa omistuksessa ja Deltalla on ollut toimisto ja pystyvästi henkilöstöä Kiinassa jo vuodesta 2004. Vesa kertoi hyvin yksityiskohtaisesti Kiinan markkinasta suunnittelutoimiston näkökulmasta ja käsitteli kaikkia osa-alueita avoimesti ja analyyttisesti. Kiinahan on edelleen markkina-alue, josta ei ole saatavissa samalla tavalla syvällistä tietoa kuin on saatavissa länsimaissa. Vesan esityksen pohjalta oli helppo päätellä, että pysyvä läsnäolo markkinoilla on edellytys syvällisen tiedon saantiin ja toimintalogiikan ymmärtämiseen. Erityisen mielenkiintoinen oli Vesan analyysi kiinalaisten edellytyksistä ja mahdollisuuksista risteilylaivojen rakentamisen markkinoilla. Juna kulkee joskin hitaasti, mutta kehitystä edistävät valtion voimakas ”ohjaava” rooli ja hyvät edellytykset valtion rahoitukselle hankkeisiin.
Tilaisuudessa oli kaksi esitystä, jotka kohdistuivat energiatuotantoon ja energiatehokkuuteen. ABB:n Sami Kanerva esitti yhteenvedon vaihtoehtoisista teknologioista laivoihin ja huomautti, että kysymys ei ole ainoastaan sääntöjen täyttämisestä vaan että enenevässä määrin ”kuluttajakäyttäytyminen” tulee vaikuttamaan ratkaisujen kehittämiseen ja valintaan. Kuten voi arvata sähköyhtiö luonnollisesti näkee sähköistyksen tulevaisuudessa kaiken autuaaksi tekevänä ratkaisuna. Pitkällä tähtäimellä ratkaisut tulevat perustumaan akkuihin ja vedyn käyttöön. Ehkä yllättävänä tietona Sami totesi, että akkupuolella suuret kehitysaskeleet on jo nyt otettu ja jatko kohdistuu erityisesti vetyyn perustuvien teknologioiden hyödyntämiseen. Tulevaisuuden elementit ovat aurinko, tuuli, vesivoima ja vety.
Toinen samaan sektoriin kuuluva esitys kuultiin Christopher Ridgewelliltä, joka edustaa suomalaista yritystä AW-Energy Oy (AW). Yritys on luonut ja kehittää aaltoenergian ”vangitsemisratkaisua”. Kuulimme varsin yksityiskohtaisen selvityksen AW:n keksinnnöistä, teknisen ratkaisun kehittämisprosessista, itse laitteistosta sekä markkinapotentiaalista. Mielenkiintoista oli myös nähdä yksityiskohtaista vertailuaineistoa tuuleen, aurinkoon ja veteen perustuvista energiakehitelmistä. Vesi on ilmeisestikin vähemmän herkkä ulkoisten olosuhteiden muutoksille kuin esimerkiksi tuuli ja aurinko. Markkinapotentiaali meriveteen perustuville ratkaisuille on valtava. Hyödyntämiskehitys on toistaiseksi ollut varsin hidasta, mutta kasvu on näköpiirissä.
Suunnittelutoimistojen roolista tänään ja tulevaisuudessa oli järjestetty paneelikeskustelu, johon osalistuivat Jari Lausmaa Elomaticista, Tommi Jansson Bluetechista ja Olli Somerkallio Foreshipista. Telakat ovat vuosien mittaan delegoineet suunnittelutyötä suunnitteluyrityksille. Tämä liittyy erityisesti valmistussuunnitteluun. Alitoimittajat ja erityisesti sisustussektoria hoitavat turnkey – toimittajat kuormittavat suunnittelutoimistoja tänään huomattavasti. Ulkomaisen työvoiman käyttö on lisääntymään päin. Ulkolaisten alihankkijayritysten käyttöön liittyy usein vielä riskejä. Merkittäväksi pullonkaulaksi tämän päivän tilanteessa todettiin osaavan ja kokeneen työvoiman saanti. Perehdyttäminen ja työssä oppiminen ovat merkittäviä haasteita. Suunnittelutoimistojen yleistilanne on kuitenkin varsin positiivinen.
Teppo Virta Teknologiateollisuudesta (TT) kertoi laajasti työvoimatilanteesta, joka kokonaisuudessaan on erittäin haastava. Ydinkysymyksiä ovat osaajien saatavuus, osaamisen muutos ja työelämän murros. Painopistealueita ovat digiosaaminen, jatkuva oppiminen, ulkomaisten osaajien saanti ja katkeamaton opintopolku. TT:n toiminaan piirissä tarvitaan neljän tulevan vuoden jaksolla 53.000 uutta osaajaa, joista 70 %:lla tulee olla tekninen koulutus. Kahdella kolmasosalla kaikista tulee olla tutkinto korkeakoulutasolla.
Meyer Turulta kuultiin kaksi esitystä: Jari Yli-Tolppa kertoi toimitusketjun digitaalisesta hallinnasta ja erityisesti huomattaviin muutoksiin johtavista järjestelmien uusimisista. Jarno Alijunnila puolestaan puhui otsikolla Sisutustoimittajien kasvava rooli. Hänen toimialueenaan telakan hankintaorganisaatiossa ovat yleisten sisustustilojen ja hyttien/hyttialueiden sektori eli alueet, joiden toteuttaminen on lähes täysin delegoitu turnkey – toimittajille vieläpä pääasiassa siten, että turnkey – toimittajien vastuulla ovat alueet kokonaisuudessaan siis myös niiden piirissä olevat tekniset järjestelmät ei siis ainoastaan näkyvän sisustuksen osuus. Volyymitarve on huomattavassa kasvussa. Alijunnila korosti totaalista kokonaisvastuuta ja huomattavaa tarvetta löytää lisäkapasiteettia. Ydinosaamisen kriteerit ovat (jälleen alkuperäisillä englannninkielisillä termeillä): reliability, innovativeness, flexibility, cost efficiency ja collaboration (ability). Siinä haastetta uusille tulokkaille.
Kuten ylläkerrotusta ilmenee, esitysten ja keskustelun kirjo oli monipuolinen ja aiheet tulevaisuuden ydinkysymyksiä. Ei ihme, että kuulijakunta oli varsin tyytyväinen tilaisuuden antiin. Hämmentävää kuitenkin oli osanottajien vähäisyys, mikä ehkä selittyy kasvun mukanaan tuomalla kiireellä, joka vallitsee Suomen koko meriteollisella sektorilla.
Teksti ja kuvat Eero Mäkinen
