14.02.2019

Rauman telakan tilauskanta nousemassa miljardiin euroon

Puolustusvoimien Laivue 2020 -hanke, Kvarken Linkin matkustaja-autolautta Vaasan ja Uumajan välin liikenteeseen ja Tallink-Siljan matkustaja-autolautta tilaukset ovat nostamassa Rauman telakan uuteen kukoistukseen sitten 2000-luvun alun. Koko telakkateollisuuden työllisyys kasvoi Suomessa vuodessa 6,5 prosenttia.

Molslinjen-telakalla

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltosen mukaan meriteollisuus on ollut merkittävässä roolissa Suomen nostamisesta vuosikymmenen jatkuneesta taantumasta.

”Meriteollisuus on merkittävä maallemme erityisesti siksi, että sen kotimaisuusaste on korkea. Rauma Marine Constructionsin toiminta on oiva esimerkki aidosti vahvasta kotimaisesta toimijaverkostosta”, Peltonen kommentoi.

Peltonen nosti myös uusiin energiaratkaisuihin panostamisen tärkeyden, jotta merenkulun päästöjä saadaan vähennettyä.

”Kvarken Linkin tilaaman Vaasa–Uumaja-välin laivassa oleva sähkökäyttömahdollisuus on merkittävä referenssi, joka pitää merenkulun globaalin teknologiajohtajuuden edelleen Suomessa.”


Telakka- ja meriteollisuuden vaikutukset näkyvät koko maassa

Turun yliopiston Brahea-keskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen julkaisi uusimmat, vuoden 2017 meriklusterin taloudelliset tunnusluvut RMC:n keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Telakkateollisuuden työllisyys kasvoi Suomessa vuodesta 2016 6,5 prosenttia ja alan liikevaihto 5,2 prosenttia. Liikevaihdon arvo nousi yli 1,4 miljardiin euroon. Vielä suurempaa nousua on odotettavissa vuoden kuluttua, kun vuoden 2018 luvut julkaistaan.

Koko suomalaisen meriteollisuuden liikevaihto on 13,6 miljardia euroa. Liikevaihto kasvoi vuodessa 3,6 prosenttia. Ala työllistää 50 000 ihmistä Suomessa. Meriklusterin verkostoon kuuluu yli 3000 yritystä.

”Vaikutukset ulottuvat laajalti koko maahan suuren toimittajaverkoston ansiosta. Vaikutukset eivät siis keskity vain varustamoiden kotipaikkoihin”, Karvonen tähdensi.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Kalli kommentoi poliittisen päätöksenteon roolia meri- ja telakkateollisuuden toiminnan edistämisessä. Jotta Suomi voisi pienenä toimijana tarjota samanlaisia edellytyksiä kuin kilpailijat ja maamme kehityskulku voi jatkua, tarvitaan yhteiskunnalta myötämielistä suhtautumista. Suurimpina haasteina Kalli pitää osaamisen turvaamista ja alueiden vetovoiman lisäämistä, jotta esimerkiksi osaava työvoima on valmis muuttamaan Lounais-Suomeen työn tai koulutuksen perässä.


Rauman menestyksen taustatekijät

Rauma Marine Constructionsin vahvan kasvun tekijä on juurikin vahva verkosto.

”Pyrimme nostamaan verkostomme asemaa ja suosimme selkeää toimintajakoa ja luotettavia kumppaneita, joiden kanssa tiedämme menestyvämme”, Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa painotti, alleviivaten myös telakan suomalaista omistajuutta ja halua rakentaa Suomeen uusi laivanrakentajasukupolvi.

Rauman kerran lakkautettu telakka käynnistettiin uudelleen liikkeelle vuonna 2014 ja on vahvassa nousussa. Telakan uuden vaiheen ensimmäinen tilaus oli tanskalaisen Molslinjen-varustamon käyttöön tullut matkustaja-autolautta Hammershus, joka valmistui Rauman telakalta kesällä 2018.

 

Jaa artikkeli