Kaksi vuotta sitten Suomessa oli telakkakriisi. Se on nyt ohi. Koko Suomen meriklusteri on voimissaan. Sillä on vahvat näkymät.
Tämä tuli esille, kun Meriliiton hallituksen puheenjohtaja Mikko Niini esitteli liiton 90-vuotisjuhlassa alustavia tuloksia uudesta meriklusteriselvitystä. Niini antaa arvoa työ- ja elinkeinoministeriön toiminnalle telakkakriisin taittamisessa. Meriklusteri 2020-hankkeen päärahoittaja on TEM. Meriliiton kautta työhön osallistuivat myös Meriteollisuus ry, Suomen Satamaliitto ja Satamaoperaattorit ry, Merimieseläkekassa, Merenkulun Säätiö, eräät luokituslaitokset, Helsingin ja lounaisrannikon kaupungit sekä monet suomalaiset varustamot.
Meriklusteriselvitys kattoi noin 1600 yritystä. Suomen meriklusterin liikevaihto on 12,7 miljardia euroa, josta meriteollisuuden osuus on 7,9 miljardia, varustamotoiminnan 3,3 miljardia ja satamatoimintojen 1,3 miljardia.
Kansantalouteen meriklusteri kerryttää arvonlisää 3,8 miljardia, kun metsäteollisuuden vastaava osuus on 6,8 miljardia. Merialat työllistävät liki 50 000 työntekijää.
Merialojen yhteistyön juuret ovat järkyttävässä tapahtumassa yli 90 vuoden takaa.
Järkyttävä onnettomuus aloitti
Meriliitto – Sjöfartsförbundet ry syntyi kansalaisliikkeenä vuonna 1926 Suomen Laivastoyhdistyksenä ajamaan valtakuntaa syksyllä 1925 järkyttäneen torpedovene S 2 tuhoutumisen ja 53 merisotilaan menehtymisen jälkeen erityistä laivastolakia.
Liitto sai aikaan merivoimille uuden peruskaluston ja loi tällä epäsuorasti vaikeina lamavuosina pohjan nykyiselle telakkateollisuudellemme. Nykyisin Meriliiton tarkoituksena on toimia jäsentensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä.
Näkymät vaihtelevat
Meriteollisuuden näkymät vaihtelevat merkittävästi sekä eri sektoreiden että yksittäisten yritysten välillä, Mikko Niini sanoo.
– Suhdanneherkkyys on perinteisesti suurta kaikilla meriklusterin toimialoilla, merikuljetustarve heijastuu progressiivisesti maailmantalouden muutoksista.
Mikko Niini muistuttaa, että meriteollisuus on kasvuala.
– Meriteollisuus on riippuvainen globaalista kuljetusmarkkinatilanteesta.
Pääasiassa näköalat ovat myönteiset. Aivan erityisesti uusilla Blue Growth -liiketoiminta-alueilla on menestystä lupaavia alkavia keihäänkärkiä, kuten aaltoenergiassa, tuulienergiassa, biopolttoaineissa ja kalanviljelyssä.
Suomen telakoilla on selkeät erikoistumisstrategiat, mihin kuitenkin sisältyy riskialttiutta. Risteilyalusten rakentamisen buumi luo hyvät näkymät, matkustajalaivojen globaalit tilauskirjat ovat täynnä 2026 asti, auto- ja matkustajalautoissa vielä suuri uudistamistarve.
Arktisessa toiminnassa isot odotukset ovat realisoitumassa pienempiin hankkeisiin, muun muassa polaariristeilijöihin. Laitevalmistajilla näkymät ovat haasteelliset globaalisti.
Varustamot myötätuulessa
Varustamotoiminnassa näkymät ovat Niinin mukaan pääasiassa myönteiset.
– Olemme tyytyväisiä Suomen merenkulun elinkeinopolitiikkaan ja kilpailukykyä parantaneisiin järjestelyihin, kuten tonnistoveroon, työvoimakustannusten palautusjärjestelmään ja sekamiehityssopimuksiin.
Satamatoiminnoissa tavaramäärien kehityksessä ei ole näkyvissä paluuta jatkuvaan kasvuun, kuten ennen v. 2008. Talouden yleinen kehitys vaikuttaa suoraan määriin ja heijastuu yhtiöiden kannattavuuteen ja investointikykyyn. Kokonaismäärän pysyessä samalla tasolla satamien välinen kilpailu kohdistuu markkinaosuuksiin, Niini näkee.
Tulevaisuuden kilpailukyky riippuu Mikko Niinin mukaan näistä tekijöistä:
• Vahvat kansainväliset verkostot, joissa jaetaan tietoja ja resursseja innovoinnin perustaksi.
• Kustannustehokkuutta digitalisaatiosta, automaatiosta ja robotisaatiosta.
• Ylivoimainen laatu ja luottamus suomalaiseen osaamiseen ja toimintatapaan.
• Erikoistuneet nichet ja korkean lisäarvon tuotteet ja palvelut, innovoivat yrityskulttuurit.
Helsingin satama kasvattaa markkinaosuuksia
Helsingin satama on noussut Itämeren suurimmaksi matkustajasatamaksi. Helsingin kautta kulki viime vuonna 11,1 miljoonaa matkustajaa, kertoi Helsingin sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki Meriliiton 90-vuotisjuhlissa.
Helsingin sataman matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna kaksi prosenttia. Hyvä veto on jatkunut tänä vuonna. Maaliskuussa matkustajamäärät olivat kuusi prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten.
Isoja matkustajasatamia ovat myös Tallinnan ja Tukholman satamat. Euroopan ykkösenä on Dover, jonka lukuja Helsinki on viime kuukausina tavoitellut.
– Helsingin osuus koko Suomen matkustajaliikenteestä on 78 prosenttia, Mäki sanoi.
Merkittävä arvonlisäys
Myös tavaraliikenteessä Helsingin Sataman osuus on merkittävä.
– Helsingin Sataman kautta kulkee kolmasosa ulkomaankaupasta ja 40 prosenttia merikuljetusten arvosta, Mäki sanoi.
Asiakkaina Helsingin satamalla on 10 000 ulkomaankauppaa harjoittavaa yritystä. Sataman merkitys Helsingin seudun taloudelle on merkittävä. Se tuo arvonlisäyksenä 1,45 miljardia euroa eli kolme prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Helsingin satamatoiminnot työllistävät kaikkiaan 24 000 henkeä.
Linjaliikenteen matkustajat jättävät alueen liikkeisiin, ravintoloihin ja muihin palveluihin 320 milj. euroa, risteilyliikenteen matkustajat käyttävät alueella 28 miljoonaa.
Konttiliikenne kasvaa vakaasti
Konttiliikenne on kasvussa, ja maaliskuussa se kasvoi 17 prosenttia viime vuoden lukemista. Kappaletavaran määrät sen sijaan polkivat paikoillaan ja rekkojen sekä trailereiden määrät vähenivät.
– Tavaraliikenne on entistä enemmän siirtymässä kontteihin, Kimmo Mäki arvioi.
Tavaraliikenteessä on myös tapahtumassa rakennemuutos, kun Baltian reitti on ohittanut Saksan kautta kuljetettavan tavaran määrän. Kasvua Helsingin satamalle tuo rakenteilla olevan Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaan valmistuminen.
Helsingin sataman näkymät
- Liikennemäärät tuskin kasvavat merkittävästi
- Yksikköliikenteen kasvu jatkuu
- Liikenne keskittyy pääreiteille
- Satamat erikoistuvat ja yhdistyvät
- Investointeja tehdään yhä harkitummin business case – pohjalta
- Valtio tarkastelee kriittisesti väyläinvestointien kohdentamista.
Rahoitusmalleista keskusteluun
– Voimme olla ylpeitä Suomessa, että meriklusterin kesken yhteistyö on tiivistynyt ja kehittynyt. Näemme kauas, mutta osaamme työskennellä myös lähiympäristössämme, niin maantieteellisesti kuin ajassakin, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoi juhlapuheessaan.
– Suomalaisen meriklusteri on globaalitasolla luonut työpaikkoja ja uutta hyvinvointia. Yhteiskunta ja meriklusteri ovat toimineet yhteisessä tahtotilassa, meidän valttimme ovat edelleen arktisessa osaamisessa, offshore -toiminnassa mutta myös clean-techin ja digitalisaation hyödyntämisessä.
– Meriklusteri 2020 -selvityksen mukaan ulkomaisen omistuksen rooli suomalaisessa meriklusterissa on kasvanut. Elämme selvästi osana globaalia maailmaa. Varustamoala on erittäin pääomavaltainen ja erityisesti pienillä ja keskisuurilla varustamoilla, on vaikeuksia rahoittaa uusia investointeja kaupallisista lähteistä. Berner vakuutti, että valtiovallalla on valmiutta keskustella rahoitusmalleista.
Itämerellä ja Koillisväylällä
Varustamoiden puheenvuoron Meriliiton seminaarissa käytti Aspo-konserniin kuuluvan ESL Shippingin toimitusjohtaja Aki Ojanen.
Varustamon fokus on Itämerellä ja Koillisväylällä. Tavoitteena Itämerellä on ympäristön kannalta kestävä ja vähäpäästöinen rahtitoiminta. Tarkoitus on pudottaa rikkipäästöjä 50 prosentilla, Ojanen sanoi.
ESL Shipping omistaa aluksensa ja toimii Suomen lipun alla. Yhtiö rahoittaa investoinnit itse. Viidessä vuodessa se on investoinut 150 miljoonaa euroa.
Kuljetusten turvaaminen
Lippueamiraali Timo Junttila Pääesikunnasta muistutti, että merivoimien keskeinen tehtävä Itämerellä on merikuljetusten turvaaminen. Hän toivoi, että huoltovarmuus olisi kiinteä osa meriklusteripolitiikkaa.
Metsä vie eniten
Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen muistutti, että Suomen merkittävin vientituote on paperi ja kartonki (7 mrd. e.), neljänneksi merkittävin on selluloosa (1,8 mrd.) ja kuudenneksi tärkein sahatavara (1,6 mrd.).
– 90 % tuotteista viedään ja niistä 90 % meritse. Vienti Suomen satamien kautta yltää 15–16 miljoonaan, tuonti 3-5 miljoonaan tonniin.
– Käytössä 23 satamaa, mutta sekä viennissä että tuonnissa 90 % volyymista kulkee 9 sataman kautta
– Satamavalinnat yritysten omia strategisia päätöksiä, Jaatinen huomautti.
Metsä Groupin Äänekosken uuden biotehtaan tuotanto on merkittävä uusi vientiartikkeli. Tavara kuljetetaan Helsingin sataman kautta.
Wärtsilältä uusia ratkaisuja
Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola valotti yhtiön roolia meriklusterissa. Wärtsilä on keskisuurissa merimoottoreissa maailmassa selkeä markkinajohtaja 60 prosentin markkinaosuudella.
Merenkulun markkinasta kertoo paljon se, että vuoden alkupuolella on globaalisti tilattu vain 77 uutta alusta, kolmannes viime vuoden vastaavan ajan määrästä. Tämä synkentää vahvankin toimijan näkymiä.
Merenkulussa ympäristötekijät voimistuvat, ja cleantech kasvaa. Wärtsilä toimittaa rikin ja typen oksidien poistolaitteita eli skrubbereita, painolastiveden käsittelylaitteita, vedenpuhdistusjärjestelmiä, ratkaisuja puhtaan veden tuottamiseen sekä kaasua (LNG) käyttäviä moottoreita. Yhtiö myös osallistuu voimaperäisesti laivasuunnitteluun.
Tunnustusta Langhille ja Mälkiälle
Meriliitto myönsi kaksi tunnustuspalkintoa ”rohkeasta toiminnasta merenkulun kehittämisestä ja innovatiivisesta yrittämisestä”. Palkinnon saivat Langh Shipin hallituksen puheenjohtaja Hans Langh ja Meriauran toimitusjohtaja Jussi Mälkiä.
Muut kaksi tunnustuspalkintoa sai Container Finance Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Nordström ja Aker Arctic Technology Oy.
Meriliitto on kutsunut kauppatieteen maisteri, merikapteeni Jouko Santalan kunniajäsenekseen.
Merenkulun maineteko -palkinnon Meriliitto myönsi Wärtsilälle.
Teksti: Jukka Reinikainen
