Lounais-Suomen meriklusterin vuoden 2017 tilinpäätöstietoihin perustuva selvitys tehtiin Turun yliopiston Brahea-keskuksessa tänä keväänä.
– Meriklusterin näkymät ovat hyvin positiiviset, kertoo erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
– Lounais-Suomi vahvistaa entisestään asemaansa Suomen meriklusterin yhtenä keskeisimmistä alueista ja meriteollisuuden tärkeimpänä keskittymänä. Hyvä tilanne heijastuu vahvasti myös muille toimialoille välillisinä kerrannaisvaikutuksina. Telakoiden tilauskanta on vahva ja liikevaihto edelleen kasvussa. Osaavan työvoiman saannissa on etenkin meriteollisuudessa haasteita ja digitalisaation merkitys kasvaa kaikessa meriklusteritoiminnassa. Koulutukseen panostaminen onkin tärkeää kaikilla tasoilla, Karvonen jatkaa.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan meriklusterin yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuonna 2017 noin 3,3 miljardiin euroon. Meriklusteri työllistää Lounais-Suomessa suoraan yhteensä 11 400 henkilöä, mikä on noin neljännes koko Suomen meriklusterin henkilöstömäärästä.
Meriklusteriyrityksiä alueella on noin 600. Pääpainopiste on meriteollisuudessa, jonka liikevaihto oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2017 ja se työllisti 7 900 henkilöä Lounais-Suomessa.
Viidennes kaikista merikuljetuksista
– Meriklusteri kaikessa moninaisuudessaan on yksi koko Lounais-Suomen elinkeinoelämän vahvimmista kulmakivistä, jonka kasvu jatkuu vahvana. Meidän tulee varmistaa tulevaisuudessa osaajien riittävä määrä sekä TKI -toiminnan kehittyminen alueella ja sitä myötä vahvistaa yritysten kilpailukykyä maailman johtavassa ekosysteemissä, summaa Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen.
Lounais-Suomi on Suomen ja Ruotsin välisen liikenteen painopistealue. Alueen viiden ison sataman kautta kulkee noin 21 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Tämä on 20 prosenttia koko Suomen ulkomaan merikuljetuksista. Turun satama on suurin Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Sen kautta kulki vuonna 2017 noin 2,6 miljoonaa matkustajaa ulkomaanliikenteessä.
– Suomen ulkomaan tavaraliikenteestä 70 % tuonnista ja 90 % viennistä kulki satamien kautta, tämä tarkoittaa, että Suomi on käytännössä saari logistiikkamielessä. Kaikki liikennemuodot ovat tärkeitä, mutta vesitse laivalla tapahtuva kuljettaminen on ympäristön ja päästöjen kannalta ylivoimaisesti ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, kun tarkastellaan päästöyksikköjä tonni / kilometri -pohjaisesti. Turun seudun satamat toimivat Skandinavian liikenteen pääreittinä ja niiden merkitys tulee kasvamaan kasvavan laivakapasiteetin myötä. Kehitys kohti ympäristöystävällisiä polttoaineita vahvistaa tätä kehitystä, kertoo Turun Sataman vt. toimitusjohtaja Jaakko Nirhamo.
Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo, että raumalaisyhtiön tavoitteena on kasvattaa kokonaan uusi laivanrakentajien sukupolvi.
– Olemme vahvistaneet kuluvan vuoden aikana kahden merkittävän matkustaja-autolautan tilaukset ja tavoitteenamme on olla tulevaisuudessa johtava matkustaja-autolauttojen rakentaja sekä Suomessa että Euroopassa. Tämä edellyttää luonnollisesti osaavaa työnvoimaa, joten koulutuksen rooli on merkittävä, jotta osaajia riittää Raumalla myös tulevaisuudessa, Heinimaa muistuttaa.
Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat Tuomas Ranti, Mikko Grönholm ja Tapio Karvonen. Selvityksen tilaajina olivat Loura- kaupungit Turku, Rauma, Pori ja Uusikaupunki.
Teksti: Vaula Aunola
