Finnpilot julkaisi vuoden 2024 vuosikertomuksensa.
Viime vuonna jatkuivat epävakaiset ajat Suomen merikuljetuksissa. Tilanne on heijastunut myös Finnpilotin toimintaan ja talouteen. Kesällä luotsauksia oli odotettua enemmän, mutta loppuvuonna liikenne hiipui alle edellisvuoden lukujen. Luotsausyhtiö onnistui silti kääntämään yhtiöajan liikenteellisesti hiljaisimman vuoden liiketuloksen positiiviseksi.
Luotsauksia suoritettiin vuonna 2024 yhteensä 16 736 kappaletta (2023: 17 396) ja luotsattuja merimaileja kertyi 294 985 (2023: 300 748).
Finnpilot Pilotage Oy:n tilikauden 2024 liikevaihto oli 33,9 miljoonaa euroa (2023: 30,9 milj.) ja tilikauden tulos 0,9 miljoonaa euroa (2023: -3,0 milj.).
Finnpilot jatkoi edellisvuonna aloitettua säästöohjelmaa, jonka keskiössä olivat pääosin henkilöstön määräaikaisina lomautuksina toteutetut henkilöstösäästöt. Kuljetustoiminnan resurssien käyttöä tehostettiin edelleen lisäämällä kutterinhoitajien liikkuvuutta asemien välillä. Henkilötyövuosia kertyi 273 (2023: 290).
– Kokonaisuutena onnistuimme kääntämään yhtiöajan liikenteellisesti hiljaisimman vuoden taloudellisesti plusmerkkikseksi. Positiivinen liiketulos katkaisi neljän tappiollisen vuoden jakson, Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen kommentoi yhtiön vuosikertomuksessa.
Itämerenluotsaus käyntiin
Luotsauslain mukaisesti Finnpilot tarjoaa nyt luotsauspalveluita myös Itämerellä, Suomen luotsinkäyttöalueen ulkopuolella. Itämerenluotsaus voi alkaa ja päättyä luotsipaikkojen ja satamien sijaan avomerellä ja sen suorittaa luotsi, jolla on erillinen itämerenluotsin lupakirja.
Itämerenluotsauksen kaupallisia mahdollisuuksia rajoittaa se, että Finnpilot ei tarjoa palvelujaan Venäjän satamiin tai satamista liikennöiville aluksille.
– Itämerenluotsauksia tehtiin vuoden aikana muutamia, näkyvimpänä paljon julkisuutta saaneen Eagle S -tankkerin luotsaaminen Porkkalan edustalta Sköldvikin ankkuripaikalle. Viranomaisten johdolla toteutettu operaatio aloitettiin avomerellä itämerenluotsauksena ja Sköldvikin väylälle päästyä itämerenluotsaus päättyi ja alkoi luotsauslain määrittelemä luotsaus Suomen luotsinkäyttöalueella. Vastaava yhdistelmä voi jatkossa olla käyttökelpoinen esimerkiksi tilanteissa, joissa Suomen luotsinkäyttöalueen ulkopuolella vallitsevat jääolosuhteet ovat jäihin tottumattomalle aluksen miehistölle
haastavat, Kosonen kertoo.
Uusia koulutuspalveluja ja varautumista eläköitymiseen
Vuosi 2024 oli myös ensimmäinen kokonainen vuosi, kun Finnpilot tuotti uuden luotsauslain mukaisia tutkintopalveluita. Yhtiö kertoo, että perehdytysmatkoja voivat toteutaa kaikki Finnpilotin luotsit. Muita tutkintopalveluita (simulaattorikoe, tutkintoajo, väylätuntemuskoe) antavat tutkintojen vastaanottotehtäviin erikseen koulutetut tutkinnon vastaanottajaluotsit.
Luotsien koulutukseen keskittyvän koulutusjärjestelmän luonnos luovutettiin viranomaiselle viime joulukuussa. Järjestelmä sisältää uuden luotsin oppilasjakson ja jatkuvan osaamisen ylläpitämisen osiot.
– Koulutusta kehittämällä Finnpilot valmistautuu pitkän rekrytointitauon jälkeen palkkaamaan tulevina vuosina joukon uusia luotseja kokeneiden konkareidemme eläköityessä, Kosonen toteaa.
Vuosi toi tullessaan uudenlaisen uhan
Luotsauksella on yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittinen rooli, joka korostuu vallitsevassa turvallisuustilanteessa.
Vuosi toi mukanaan merenkulkuun myös täysin uudenlaisen uhan, satelliittipaikannuksen häirinnän. Finnpilotin henkilöstö raportoi satelliittipaikannuksen häiriöistä aktiivisesti ja tiedot havainnoista toimitettiin viranomaisille. Häirintää koettiin erityisesti itäisellä Suomenlahdella.
– Luotsien ja kutterinhoitajien korkea ammattitaito korostuu tilanteissa, joissa navigoinnin apuvälineet antavat epätarkkaa tai väärää tietoa. Finnpilotilaiset pystyvät navigoimaan rutiininomaisesti optisesti näkyvyyden salliessa ja tarvittaessa myös pelkkään tutkanavigointiin perustuen, Kosonen kertoo.
Muuttuneeseen maailmanpoliittiseen tilanteen haasteisiin yritys kertoo varautuneensa panostamalla aktiivisesti valmius- ja jatkuvuussuunnitteluun.
– Pääsimme kokeilemaan suunnitelmia käytännössä osallistuessamme TIETO24-valmiusharjoitukseen. Harjoitus antoi paljon uusia ajatuksia jatkuvuus- ja valmiustoimintamme kehittämiseksi.
Polku kohti päästövähennystavoitteita
Finnpilotin tavoitteena on puolittaa kokonaispäästöjen absoluuttinen määrää vuoteen 2030 mennessä vertailuvuodesta 2021.
Suorista negatiivisista ympäristövaikutuksista merkittävimmän osan muodostavat luotsiveneiden aiheuttamat CO₂-päästöt. Finnpilotin kokonaispäästöt vuonna 2024 olivat 5 252 tCO₂e (2023: 4 398 tCO₂e). Päästöjen kasvu johtui pääasiassa aiempaa kattavammasta epäsuorien päästöjen (scope 3) laskennasta. Laskentamenetelmät kehittyvät koko ajan, ja erityisesti kuva yrityksen epäsuorista päästöistä tulee tarkentumaan.
Finnpilotin mukaan päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää tulevina vuosina merkittäviä investointeja vähäpäästöiseen teknologiaan.
Jani Sivusalo Finnpilotin hallitukseen
Finnpilotin yhtiökokous 21.3.2025. nimesi uudeksi hallituksen jäseneksi hallintotieteiden maisteri Jani Sivusalon, joka työskentelee erityisasiantuntijana valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolla. Jani Sivusalo on aiemmin työskennellyt tarkastajana Finanssivalvonnassa, ylitarkastajana Konserniverokeskuksessa sekä veroasiantuntijana PriceWaterHouseCoopersilla. Hallituksen puheenjohtaja on Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki ja hallituksen muut jäsenet ovat Hilppa Rautpalo, Maria Tiainen, Kaj Hahtonen ja Aki Saartia (henkilöstön varaedustaja).
Vaula Aunola
