Alusten painolastivesien ja sedimenttien valvontaa ja käsittelyä koskeva kansainvälinen yleissopimus hyväksyttiin IMOssa jo vuonna 2004.
Yleissopimuksen voimaantulon ehdot täyttyivät 8.9.2016, kun Suomi ratifioi sopimuksen. Yleissopimus tulee näin kansainvälisesti voimaan 8.9.2017. Itämeren valtioista yleissopimuksen ovat Suomen lisäksi ratifioineet Ruotsi, Venäjä, Tanska ja Saksa. Muut Itämeren maat valmistelevat ratifiointia.
Yleissopimus koskee kaikkia kansainvälisen liikenteen aluksia, jotka vierailevat sopimusvaltiossa. Ennen kuin alukseen asennetaan käsittelylaitteisto, on alusten aina vaihdettava painolastivesi muualla paitsi Itämerellä.
Kansainvälisen liikenteen alukselle painolastivesien käsittelylaitteisto pitää asentaa sopimuksen voimaantulon jälkeiseen ensimmäiseen uusintakatsastukseen mennessä. Katsastusjakso on viiden vuoden mittainen, joten viimeisetkin alukset ovat velvoitettuja asentamaan laitteiston vuoden 2022 aikana.
Itämeren erityisolosuhteet
Itämeren haavoittuvuuden vuoksi Itämeren valtiot ovat HELCOMin piirissä sopineet, että tulokaslajien leviämisen estämiseksi painolastivettä ei vaihdeta Itämerellä. Itämerelle ollaan myös laatimassa painolastivesiyleissopimuksen harmonisoidun toimeenpanon tiekartta.
Itämeren vähäsuolaisuus, sameus ja alhaiset lämpötilat vaikeuttavat painolastiveden käsittelyä. Vähäsuolaisuus vaikeuttaa mm. isoilla öljytankkereilla ja irtolastialuksilla suositun elektrolyysi-käsittelynmenetelmän käyttöä. Asian korjaamiseksi IMOssa on hyväksytty uusi ohjeistus käsittelylaitteistojen tyyppihyväksynnälle, joka huomioi Itämeren erityisolosuhteet.
Käsittelylaitteistot aiheuttavat lähivuosina merkittävän kuluerän varustamoille, mutta toisaalta vaatimus laitteistoista edesauttaa puhtaan teknologian (cleantech) kehitystä. Suomessa toimii yksi suuri käsittelylaitteistojen valmistaja, useita laivasuunnittelutoimistoja ja telakoita, joille yleissopimuksen voimaantulo luo uusia työpaikkoja.
Tärkeintä on kuitenkin ehkäistä alusten painolastivesitankeissa kulkeutuvien vieraslajien leviäminen, joka on vakava uhka meriluonnon monimuotoisuudelle.