26.02.2019

Putinin puheista huolimatta Venäjän laivaston uudistaminen takkuaa

Venäjällä merivoimien modernisointi ja yleensäkin asevoimien taistelunkyvyn nostaminen ovat olleet Kremlin johdon mieliaiheita. Haaste on helpommin sanottu kuin tehty ja varsinkin laivaston vaikeudet johtuvat muistakin syistä kuin länsimaiden talouspakotteista.

Venäläiset sotalaivat "Stoiky" ja "Admiral Makarov".

Krimin valtauksen jälkeen voimaan tulleiden lännen pakotteiden vaikutukset näkyvät muun muassa Pietarissa Baltijski zavod -telakalla, jonka laitureissa on jo vuodesta 2014 lähtien lojunut kolmen Mustanmeren laivastolle tarkoitetun ohjusfregatin rungot. Pakotteiden takia Venäjä ei saanut ostetuksi aluksille pääkoneita, jotka piti hankkia nimen omaan Ukrainasta.

Ohjusfregattien rakentamishanke on nyttemmin lopetettu ja tappioita supistaakseen Venäjä on päättänyt myydä kolme puolivalmista Admiral Grigorovich -luokan sotalaivaa ilman pääkoneita Intiaan, Reuters kertoo.

Prototyypit onnistuvat, sarjatuotanto tökkii

Valtakunnan tilaa käsitelleessä linjapuheessa presidentti Vladimir Putin ei ottanut esille merivoimien konehuolia. Sen sijaan hän mainitsi, että Venäjän laivasto saa käyttöönsä seitsemän uutta monitoimisukellusvenettä aikataulusta etuajassa. Lisäksi laivastolle valmistuu 16 uutta pinta-alusta vuoteen 2027 mennessä.

Putinin valtakaudella puolustusmäärärahoja on kieltämättä korotettu reippaasti. Venäläisten asiantuntijoiden mukaan maan puolustusvälineteollisuudelta kuitenkin puuttuu nykyaikaisia tuotantolaitoksia, osaavaa työvoimaa ja ennen kaikkea rahaa, joiden avulla Kreml voisi kääntää Neuvostoliiton hajoamisesta alkaneen talousinfran alakierteen suunnan.

Venäläisen aseviennin erikoislehti Arms Exportin päätoimittaja Andrei Frolov kertoo Reuterille, että Venäjä on onnistunut rakentamaan uusien korkealuokkaisten aseiden ja asejärjestelmien prototyyppejä, mutta ongelmat alkavat uusien tuotteiden sarjatuotannosta. Eikä tämä ole vain merivoimien pulma, vaan samat vaivat haittaavat maa- ja ilmavoimia.

Frolovin mielestä läntisten tarkkailijoiden ei pidä tuijottaa vain siihen, mitä he näkevät Punaisen torin sotilasparaateissa tai merivoimien näytöksissä ja muissa ohipurjehduksissa.

– Todellisuus eroaa aina näyteikkunoista, ja Punaisen torin paraatit ovat sotilaiden näyteikkunoita. Kyse on vähän samasta asiasta kuin japanilaisissa ravintoloissa, joiden ikkunoissa olevat ruoka-annosten mallitkaan eivät ole oikeaa ruokaa, Frolov vertailee.

Venäjän sotilasmahdin korostaminen kelpaa Putinille sekä kotimaassa että ulkomailla. Tosiasia kuitenkin on, että Venäjän kyky käyttää mahtiaan ei yllä Kremlin haluamalle tasolle, ja tämä on näkynyt muun muassa Syyriassa ja Ukrainan rajoilla. Eräs länsimainen diplomaatti arveleekin, että Venäjällä asevoimien uudistukset sujuvat paljon hitaammin kuin vaikkapa Kiinassa.

Merivoimilla huutava pula laivojen kaasuturbiineista

Putinin toinen merivoimien lempihanke, Admiral Gorshkov -luokan häivealusten rakentaminen on takkuillut jo 12 vuoden ajan eli jo reilusti ennen läntisten talouspakotteiden voimaan tuloa. Gorshkov -luokan ensimmäinen häivefregatti otettiin käyttöön viime kesänä.

Venäjä pyrkii rakentamaan laivastolle 14 tällaista alusta, mutta ongelmana ovat jälleen sotalaivoille kelpaavat koneet. Moskova on päättänyt ratkaista pulman rakentamalla ikioman kaasuturbiinien tuotantoketjun. Tehtävä on annettu lentokoneteollisuudessa toimivan NPO Saturnin hoidettavaksi.

NPO Saturn kuuluu teollisuuskonserni Rostecin omistuksiin. Viime mainitun pääjohtaja on Sergei Chemezov, joka puolestaan on presidentti Putinin vanha työkaveri KGB:n ajoilta. Saturninkin kaasuturbiinien tuotanto on vuosien ajan kärsinyt viivästyksistä ja budjettien ylityksistä.

Ensimmäiset turbiinit piti toimittaa laivastolle vuonna 2017, mutta koneiden sarjatuontanto on ilmeisesti pääsemässä alkuun vasta näinä aikoina. Ainakin näin Chemezov kertoi Reutersille Abu Dhabissa aiemmin helmikuussa järjestettyjen asemessujen yhteydessä.

Ongelma on nyt kuulemma Venäjän puolustusministeriössä, joka on tilannut Saturnilta vasta näytteiksi ensimmäiset turbiinimoottorit. Yhtään konetta ei ole vielä asennettu sotalaivoille eikä kukaan tiedä, miten suurista määristä hankinnoissa on lopulta kyse.

Suomessakin hyvin tunnetun venäläisen telakkajätti USC:n eli United Shipbuilding Corporationin pääjohtaja Aleksei Rahmanov sanoi joulukuussa, että ensimmäiset Venäjällä rakennetut kaasuturbiinit asennetaan sota-aluksiin lähiaikoina. Hänen mukaansa Gorshkov -luokan muiden häivefregattien rakennustyöt alkavat ”nopealla aikataululla.”

Häivefregattien rakentamisesta vastaavan pietarilaisen Baltijski zavod -telakan johtaja Igor Ponomarev sanoo, että seuraava fregatti valmistuu aikaisintaan vuoden 2022 lopussa ja että muiden alusten valmistumista saadaan odotella pitkälle 2030-luvulle saakka.

Neuvostoliiton perintö vaikuttaa kaikilla aloilla

Birminghamin yliopiston Venäjän asiantuntija, tohtori Richard Connolly huomauttaa, että Moskovan sotilasmahtia ei missään nimessä pidä aliarvioida, ei laivastossa eikä muissa puolustushaaroissa.

Hänen mielestään Venäjä ei ole vieläkään kunnolla toipunut Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttamasta taloudellisesta kaaoksesta. Kriisi vaikuttaa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja talouden toimialoilla, myös aseteollisuudessa.

”Ongelmat eivät ratkea vain sanomalla, että nyt meillä on rahaa ja pannaan hommat kuntoon, koska telakkamme ovat pahasti ruostuneet”, Connolly toteaa.

Jaa artikkeli
Stena Banneri