Thyssenkrupp on allekirjoittanut sopimuksen uuden tutkimusjäänmurtajan rakentamisesta Alfred Wegener Institutille (AWI), mikä merkitsee 15 vuotta kestäneen hankintaprosessin ja viime vaiheessa kaksi ja puoli vuotta kestäneen Euroopan laajuisen toisen tarjouskilpailun päätöstä. Saksan ilmastotutkimuksen uusi lippulaiva maksaa arviolta 1,185 miljardia euroa. Viiden vuoden rakentamisen jälkeen se luovutetaan tutkimusyhteisölle vuonna 2030.
Liittovaltion tiedeministeri Cem Özdemir kehuu, että ”Liittopäivien budjettivaliokunta on nyt avannut tien yhden maailman nykyaikaisimman tutkimusaluksen rakentamiselle. Olen erittäin iloinen, että Polarstern II on tarkoitus ottaa käyttöön napa- ja merentutkimuksessa vuosikymmenen lopussa. Sen edeltäjä, Polarstern I, on jo antanut meille tärkeitä tuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista Jäämerelle ja planeetallemme. Kun haluamme ymmärtää ilmastonmuutosta ja ennakoida sen seurauksia, siihen tarvitsemme Polarstern II:n.”
Varmistaakseen, että napa- ja merentutkimusta voitaisiin jatkaa korkeimmalla tieteellisellä ja teknologisella tasolla, Saksan liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF) antoi vuonna 2022 Helmholtzin napa- ja merentutkimuksen keskuksen Alfred Wegener Instituten (AWI) avata tarjouskilpailun. Siitä lähtien AWI:n noin 20-jäseninen projektitiimi, jota johtaa Detlef Wilde, on työskennellyt hankkeen toteuttamiseksi.
AWI:n polaaritutkijan, professori Jörn Thieden aloitteesta 2000-luvun alussa syntyi EU:n piirissä yhteisen eurooppalaisen polaarisen tutkimusmurtajan hanke, jossa tavoitteena oli saada se mukaan EU:n ylläpitämään eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuuriin. Pyrkimyksenä oli kehittää alus, joka pystyisi tekemään tieteellistä geologista tutkimusporausta erityisesti Jäämeren Lomonosovin harjanteella. Tämä EU:n puiteohjelmasta rahoitettu Aurora Borealis kehityshanke, johon Suomestakin osallistuivat mm. Ilmatieteen laitos, SYKE sekä Aker Arctic, kaatui kuitenkin kalleuteensa. Suomen meriteollisuus yritti vielä pelastaa projektin esittelemällä podi- ja LNG-käyttöisen ”Aurora Borealis Slim”-version, mutta Saksa ja Norja olivat siinä vaiheessa jo päättäneet lähteä omille teilleen, kun muista EU-maista ei löytynyt halukkuutta osallistua murtajan rakentamisen rahoittamiseen. Viimemainitun tekniset ratkaisut loivat kuitenkin pohjaa Polarstern II:n tekniseen konseptiin.
– Olemme iloisia, että rakennusvaihe vihdoin alkaa, sanoo prof Antje Boetius, AWI:n johtaja.
– Tätä hetkeä jouduimme odottamaan todella pitkään. Vaikka rakastammekin vanhaa Polarsternia, tiedeyhteisö tarvitsee kiireesti uuden tutkimusaluksen, joka pystyy hyödyntämään nykyistä teknologiaa. Suunniteltujen laivaan asennettavien resurssien, kuten vedenalaisten robottien, miehittämättömien droonien ja uusien poraustekniikoiden ansiosta meillä on paremmat valmiudet käsitellä uusia ja kiireellisiä tutkimuskysymyksiä. Olen myös erittäin iloinen siitä, että Saksa pystyy tällä tavoin antamaan erinomaisen tuen YK:n uudelle kryosfääritieteiden vuosikymmenelle ja kansainväliselle napavuodelle.
Uusi alus tuo tutkijoille tilaisuuden tärkeisiin näkemyksiin napa-alueilta
Noin 160 metriä pitkä, yli 27 metriä leveä uusi Polarstern antaa jokaisella risteilyllä 50 hengen omalle miehistölle ja 60–90 tutkijalle ympäri maailmaa mahdollisuuden tuoda tärkeitä näkemyksiä napa-alueilta ilmaston muutoksen vaikutuksista, polaaristen bioottisten yhteisöjen toiminnoista ja ympäristönsuojelusta. Monitieteisen maaperätutkimuksen tukemiseksi laivaan tulee laboratorioita ja laitteita eri alojen tarpeisiin: geologiasta ja geofysiikasta biologiaan ja valtameritutkimukseen sekä merijään ja ilmakehän tutkimukseen. Uusi Polarstern on suunniteltu purjehtimaan yli 300 päivää vuodessa vaihtelevissa jää- ja sääolosuhteissa.
Alus rakennetaan Wismarissa telakalla, jonka rakensi vuosituhannen vaihteessa Aker Yards ja jonka omistajina on sen jälkeen ollut mm. venäläinen Nordic Yards sekä malesialainen Genting. Nyt telakalla viimeistellään Gentingin konkurssista jäänyttä suurta risteilijää Meyer Werftin johdolla. Gentingin konkurssin jälkeen telakan osti thyssenkrupp Marine Systems.
– Olemme erittäin iloisia saadessamme sopimuksen Polarstern II:n rakentamisesta Wismarin teakallemme, sanoo Oliver Burkhard, yhtiön toimitusjohtaja.
– Päätös on luottamuksen osoitus thyssenkrupp Marine Systemsille kyvystä toteuttaa myös siviilihankkeita. Lisäksi sopimus osoittaa, että voimme tarjota erinomaisia teknologisia tuotteita kansainvälisesti kilpailukykyisin ehdoin. Samanaikaisesti telakan 890 milj. euron tilaushinnan kanssa Saksan valtion budjetissa myönnettiin 4,9 mrd euroa uusien sukellusveneiden rakentamiseen.
– Hankkeiden avulla voimme Wismariin luoda n. 1500 uutta työpaikkaa, sanoo Burkhard. Disneyn risteilijä valmistuu 2025 lopulla ja ensimmäinen sukellusvene vuonna 2035.
Nobiskrugin telakalla vuonna 1982 valmistuneen Polarsternin korvaava uusi tutkimusmurtaja rakennetaan PC 2 luokkaan, minkä ansiosta se pystyy tunkeutumaan myös alueille, joilla jää on liian paksua nykyiselle Polarsternille, kuten esim. eteläisellä Weddellin merellä Antarktikassa. Monitieteellisenä tutkimusalustana uusi Polarstern sisältää raskaita tutkimusvälineitä, kuten helikoptereita ja drooneja sekä robotteja sukeltamiseen Etelämantereen tiheän jään alle tai syvänmeren sedimentin poraukseen. Tässä suhteessa aluksen ”moonpool” on arvokas uusi resurssi – suojattu aukko rungossa, joka mahdollistaa edistyneiden sukellusrobottien käytön myös jään alla. Robottijärjestelmiä voidaan käyttää jopa 6 000 metrin syvyydessä.
Polarstern pystyy talvehtimaan jäässä
Uusi Polarstern II, joka edeltäjänsä tavoin purjehtii Saksan valtion lipun alla, jatkaa myös Neumayer Station III:n huoltoa Etelämantereella. Asema toimii lähtökohtana Saksan Etelämanner-tutkimukselle. Uusi Polarstern suunnitellaan vähintään 30 vuoden käyttöikään ja se pystyy tarvittaessa myös talvehtimaan jäässä.
– Uusi Polarstern tulee olemaan yksi Helmholtz-yhteisön historian kunnianhimoisimmista infrastruktuuriprojekteista. Tällä aluksella asetamme täysin uudet standardit maankuoren tutkimiseen ja autamme varmistamaan, että Alfred Wegener -instituutti säilyy kansainvälisen napa- ja merentutkimuksen globaalina huippupaikkana, sanoo professori Otmar Wiestler, Helmholtz-instituutin puheenjohtaja.
– Hanke on myös tärkeä teollisuuden edistämiseksi varsinkin näinä aikoina ja osoittaa, kuinka tieteestä voi tulla kestävien tulevaisuuden teknologioiden liikkeellepaneva voima.
Yhtenä maailman ympäristöystävällisimmistä jäänmurtajista uusi Polarstern II tulee olemaan kestävää kehitystä edistävien innovatiivisten teknologisten ratkaisujen ja materiaalien lähettiläs, mm. sen uusi propulsiojärjestelmä ja mahdollisuus toimia vihreällä metanolilla. Haitallisia pakokaasupäästöjä vähennetään mahdollisimman paljon; uusi laiva varustetaan huippuluokan hiukkassuodattimilla, katalysaattoreilla ja urean ruiskutusjärjestelmällä typen oksidipäästöjen vähentämiseksi.
Ensimmäisen kymmenen vuoden operaattorina laivalle tulee – aivan kuten ensimmäisen Polarsterninkin kohdalla – Reederei F. Laeisz.
Tarjouspyynnössä käytetyt operatiiviset vaatimukset perustuivat Polarsternin yli 40 vuoden palveluksessa saatuihin kokemuksiin. Alkuperäinen Polarstern on viimeisten 42 vuoden ajan ollut ainoa saksalainen tutkimusjäänmurtaja, joka on liikennöinyt sekä Arktikassa että Etelämantereella – ja sillä on edelleen voimassa luokitus vuoteen 2027 asti, jota tullaan jatkamaa uuden Polarsternin käyttöönottoon asti. Tähän mennessä Saksan liittotasavallan tutkimuksen lippulaiva on matkannut noin 1,9 miljoonaa merimailia.
Teksti Mikko Niini
