HaminaKotkassa yhdistyvät Suomen ja Venäjän kansantalouksien kuljetukset tavalla, jolla molemmille syntyy kustannusetuja. Kauttakulkuliikenne Suomen satamissa kasvaa edelleen, vaikka Venäjän Ust-Lugasta on tullut kova haastaja.
– Venäjän Ust-Luga on kehittynyt viime aikoina hyvin ja se on jo tonneissa selvästi meitä suurempi satama. Myös Bronkan rakennushanke Pietarin kainalossa etenee. Kilpailu siis kiristyy. Näillä liukkailla jäillä meidänkin on pärjättävä. Liikenteen tasapaino ja logistiset lisäarvopalvelut ovat vahvuutemme, muistuttaa HaminaKotkan sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski.
– Suomen vienti hyötyy Venäjän tuonnista ja päinvastoin. Kun laivat ovat lastattuina mennen tullen, rahtitaso on edullisempi, Naski sanoo.
Vuosi 2014 on alkanut HaminaKotkassa vilkkaasti. Suomen vienti vetää, eikä transitoliikenteessä ole tänä vuonna tapahtunut sille tyypillistä tammikuun pudotusta.
– Mitä arvokkaampaa Venäjälle menevä tavara on ja mitä enemmän erilaista logistista lisäarvoa kuljetukseen sisältyy, sitä todennäköisemmin se kulkee HaminaKotkan sataman kautta, Kimmo Naski sanoo.
Asiakas voi varastoida tavaran vapaasti ja turvallisesti satamassa, sisällyttää siihen haluamiaan lisäarvopalveluja ja kuljetuttaa sen Venäjän rajan yli silloin, kun sen myyntiinsä tarvitsee. Vasta tuolloin hän maksaa tavarasta tullit ja verot. Turvallisuus, lisäarvologistiikka ja freeport-toiminta ovat HaminaKotkan transiton ehdottomia vahvuuksia.
BusinessMooring-konsepti
Suurin yksittäinen hankkeemme on niin sanottu BusinessMooring-konsepti, jolla tavoitellaan satamaan sidonnaista teollisuutta sataman alueelle. Olemme muodostaneet hankkeelle laajan alueelliseen yhteistyökuvion. Odotan BusinessMooringilta paljon.
HaminaKotkan satama-alueella tai sen läheisyydessä toimii jo nyt lähes 20 teollisuusyritystä. Niistä seitsemän edustaa kemian- ja öljyteollisuutta. Lisäksi on muun muassa puunjalostusteollisuuden ja kierrätysteollisuuden yrityksiä.
Jo entuudestaan vahvojen alojen ympärille on hyvät mahdollisuudet kehittää tulevaisuudessa klusterimaista toimintaa, joka houkuttelisi myös uusia yrityksiä.
HaminaKotka on myös lähtenyt risteilyliikenteen markkinointiin mukaan saadakseen osansa kansainvälisestä risteilyalusliikenteestä HaminaKotkaan.
HaminaKotka on Suomen suurin vientisatama. HaminaKotkaan johtaa 15,3 metrin Itämeri-max-väylä, jota pitkin satamaan pääsevät kaikki Tanskan salmet läpäisevät alukset.
– Meillä laivat saavat myös kaiken tarvitseman palvelunsa varustuksesta nestemäisten ja kiinteiden jätteiden huoltoon, Kimmo Naski sanoo.
Päättynyt vuosi oli Kokkolan Satamalle ennätysten vuosi myös euroissa mitattuna. Myynti ylitti ensimmäisen kerran 22 miljoonan euron rajan ja oli 9,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Suomen kaivannaisteollisuus lisäsi kuljetuksiaan Kokkolan kautta, ja Venäjän transitoliikenne nousi voimakkaasti. Kolmas merkittävä asiakasryhmä on Kokkolassa toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa.
– Olemme panostaneet sataman tehokkuuteen ja investoineet muun muassa uusiin nostureihin, erikoisterminaaleihin ja esimerkiksi viime vuonna valmistuneeseen korjaamorakennukseen. Viimeisinä vuosina satamaan on valmistunut kaksi hehtaaria uutta toiminta-aluetta vuosittain. Voimme vastaanottaa uusia asiakkaita 2,0 milj tonnin edestä, kertoo satamajohtaja Torbjörn Witting.
Kokkolan Satama oli vuonna 2013 Suomen suurin raaka-aineita käsittelevä satama. Kaikkien yleisten satamien vertailussa Kokkolan satama on kolmanneksi suurin tonnimääräisesti. Vuodet 2011-2013 ovat Kokkolan sataman kaikkien aikojen huippuvuodet 7,4-7,9 miljoonan tonnin vuosiliikenteillä.
Witting kertoo, että Kokkolan sataman transitoliikenne lisääntyi vuonna 2013 27,4 prosenttia, ja tavaraliikennettä oli yhteensä 2,9 miljoonaa tonnia.
Kokkolan satama on viimeisten kymmenen vuoden aikana kuulunut Suomen merkittävimpiin Venäjän transitoliikenteen satamiin. Transitoliikenne pysyy vähintään viime vuoden tasolla.
