Ensimmäisen toimintavuoden kysyntä yllätti positiivisesti kaikki ennakko-odotukset, satamapäällikkö Harri Kiviaho sanoo. Ensimmäiset laivaukset olivat kivimursketta Baltiaan ja sieltä tuotiin polttoturvetta talven ensimmäisiin jäihin asti. Satamassa on liikennettä pääasiassa avovesikauden, koska satama on poikkeuksellisen syvällä sisämaassa, joka on myös etu. Liikennettä on myös ollut useampana talvena vielä tammikuussa jolloin väylä on avattu omatoimisesti.
Satama on entinen Sucros Oy:n juurikassatama, johon on tuotu Ahvenanmaan alueen kaikki sokerijuurikkaat ja Gotlannista kalkkikiveä sokerin prosessointiin. Sokeritehtaan lopettamisen myötä Sucros luopui tarpeettomasta satamastaan.
Salo Seaport Oy perustettiin 2010 kun intohimoiset salolaiset merenkulkijat, purjehtijat Pekka Aura ja Harri Kiviaho hankkivat sataman omistukseensa.
– Yksityisen sataman etuja on kevyt ja joustava kustannusrakenne. Näin palvelut pysyvät edullisina ja toiminta on hyvin asiakaslähtöistä ja joustavaa, satamapäällikkö Kiviaho kertoo.
Yksityinen koneurakoitsija Hannu Kauppi Kaupin Puutavaraliike Ky:stä hoitaa kaiken urakoinnin, laivojen vastaanotot ja varastointiin liittyvät järjestelyt.
– Meillä on hyvä reagointiherkkä dialogi suoraan koneurakoitsijan kanssa ilman kallista ja tehotonta välibyrokratiaa. Sataman sijainti on hyvä, syvällä sisämaassa ja lähellä Etelä-Suomen sydäntä, hyvien tieyhteyksien lähellä.
– Raakapuuasiakkaina meillä on metsäyhtiöitä, raakapuu tuodaan sataman terminaaliin kumipyörillä ja laivataan ulos, kertoo Kiviaho.
Syväyshanke työn alla
Heti ensimmäisenä toimintavuonna huomattiin, että väylän nykyistä 4 metrin ”ojanpohjasyväystä” pitäisi syventää 5,5 metriin. Pohja on onneksi pehmeää silttiä, jossa ei ole lainkaan kallista louhintaa. Toiminnan ripeyttä kuvaa hyvin, että ensimmäisen toimintavuoden aikana satamayhtiö ja Salon kaupunki jättivät Liikenne- ja viestintäministeriölle syvennyshakemuksen.
– Investointipäätöstä ei ole vielä hyväksytty, mutta vakaasti uskomme, että valtiolta löytyy puolitoista miljoonaa euroa väylän syventämiseen, Kiviaho sanoo.
– Suomi on merenkulun maa ja toimivat maakuntien pienemmät vesiväylät ovat maakunnallisesti ja alueellisesti hyvin tärkeitä ja luontoa säästäviä investointeja, muistuttaa Kiviaho.
– Satamassa myös valmistetaan haketta, jota syötetään lähellä olevaan Vapon voimalaitokseen. Näemme ”pientonnistojen” satama-alan tulevaisuuden valoisana. Tämä perustuu kilpailukykyisiin palveluihin ja hintoihin, sekä kykyyn kuunnella asiakkaan tarpeita.
Uusiutuvan ja bioenergian sekä erilaisten kierrätysmateriaalien liikuttelu sataman kautta tulee antamaan tulevaisuudessa mahdollisuuksia kasvattaa liikennemääriä. Alueelle sopisi hyvin muun muassa merellinen bioenergiaan tukeutuva täysin energiaomavarainen yrityspuistoalue.
