Hankkeella ruopataan ja louhitaan massoja sekä väylällä että satama-altaassa. Valmista pitäisi olla vuoden 2020 loppuun mennessä.
Kokkolan väylän ja sataman syventämishankkeen kokonaiskustannus on 45 miljoonaa euroa, josta Väyläviraston osuus on 35 miljoonaa euroa ja Kokkolan Sataman osuus enintään 10 miljoonaa euroa. Kokkolan Sataman hankkeeseen liittyvien hankintojen kustannuksien on laskettu olevan noin 18 miljoonaa euroa.
Viime vuonna hankkeella ruopattiin haitallisia aineita sisältävät, stabiloitavat maamassat sekä mahdollisesti räjähteitä sisältävät riskialueet. Räjähdehavaintoja ei kuitenkaan tehty. Tänä vuonna on vuorossa meriväylän syventäminen 14 metrin kulkusyvyyteen ja työ jatkuu puhtaiden maiden ruoppauksella sekä kallioalueiden louhintatöillä.
– Tällä hetkellä töissä on kolme ruoppauslauttaa, yksi imuruoppaaja-alus sekä useita hinaajia, proomuja ja henkilöstökuljetusveneitä. Imuruoppaus on todella tehokas työmenetelmä pehmeän saven ruoppauksessa. Ruoppaaja poistaa merenpohjasta reilussa parissa kuukaudessa noin miljoona kuutiota maamassaa, Väylän projektipäällikkö Seppo Paukkeri kertoo.
Haittapuolena on imuruoppauksen aiheuttama veden samentuminen.
Ympäristöntarkkailuohjelman avulla pyritään kartoittamaan ja minimoimaan hankkeen vaikutuksia meriympäristölle. Siinä tarkkaillaan muun muassa meriveden haitta-ainepitoisuuksia ja samentumaa sekä hankkeen vaikutuksia alueen kalastoon, linnustoon ja kasvistoon.
Käytössä on muun muassa reaaliaikaisia, automaattisia samentumamittareita sekä siltti- ja kuplaverhoja. Tärkeää on myös ruoppauksen ja läjityksen tehokkuus ja lyhytaikaisuus.
– Samentuma on kuitenkin lyhytaikaista ja rajoittuu työalueen läheisyyteen. Vesi kirkastuu aina pian sen jälkeen, kun työt kyseisellä alueella päättyvät.
Täyttömassoista rakennetaan uutta satamakenttää
– Merenpohjasta poistetaan valtava määrä maamassoja ja kalliolouhetta. Ruopattavat maat läjitetään Pommisaareen sekä Syväsataman ja Hopeakiven läjitysaltaisiin, ja louhittavaa kalliota hyödynnetään sataman pengerrakenteissa, , Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting kuvailee.
– Me emme läjitä puhtaitakaan ruoppausmassoja meren syvänteisiin, mikä osaltaan vähentää veden samentumista. Täyttömassoista rakennetaan uutta satamakenttää, jolloin muualta kuljetettavien massojen määrä vähenee, Witting lisää.