Satamaliiton Mäkilä: Liikenteellä iso rooli hallitusohjelmassa

Työnsä aloittava hallitus sitoutuu parlamentaarisen työryhmän vuonna 2018 linjaamaan väyläinfrastruktuurin korjausvelkaan puuttumiseen. Hallitusohjelmassa linjataan, että vuodesta 2020 lukien korjausvelkaan osoitetaan 300 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi hallitus sitoutuu pitkäjänteiseen liikennejärjestelmän ja väyläinvestointien kehittämiseen 12 -vuotisella suunnittelulla.
– Näitä kirjauksia on pidettävä myönteisinä talouden ja myös satamien toiminnan näkökulmasta, Suomen Satamaliitto ry:n toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä sanoo.

- Ohjelma sisältää myös kirjauksia, joilla on mitä ilmeisimmin selkeitä muutoksia yritysten kustannuksiin. Ne voivat tarkoittaa teollisuuden toimintaedellytysten kiristymistä ja siten tavaraliiikenteen ja merisatamien näkökulmasta Suomessa tehtävien teollisten investointien hidastumista, Mäkilä sanoo.

Hallitus käynnistää Itämeri -strategian päivittämisen, mikä antaa hyvän mahdollisuuden vahvistaa merilogistiikan toimintaedellytyksiä. Hallitusohjelma sisältää myös yksittäisen kirjauksen sisävesiliikenteen kehittämisohjelmasta.
– Osa hallitusohjelman hyviä tavoitteita kytketään EU:n liikenteen rahoitusohjelmiin, minkä voi nähdä viestinä siitä, että Suomen valtio haluaa aktiivisesti hyödyntää yhteisrahoitusta EU:n sisämarkkinan reuna-alueen saavutettavuuden parantamiseksi, Mäkilä arvioi.
– Ohjelmassa on hieman epäselvä kirjaus EU:n TEN-T liikennepolitiikan ydinverkkokäytävän jatkamisesta etelästä pohjoiseen, mutta virkkeen sijainti arktisen politiikan yhteydessä viittaa vahvasti siihen, että Suomen liikennejärjestelmän kehittämistä jatketaan edellisen hallituksen tekemän työn pohjalta.
Väyläinvestoinneissa hallitus painottaa raideinvestointeja mutta toteaa myös pääväylien olevan tärkeitä samoin kuin alemman asteen tieverkoston kehittämistä tarvitaan.
Jäänmurtopalveluiden tuottamisessa hallitus linjaa jatkavansa yhteistyötä Ruotsin kanssa. Samoin hallitusohjelmassa todetaan, että nykymuotoinen meriliikenteen väylämaksujärjestelmä säilytetään.

– Kirjaus on siinä määrin yleinen, että se jättää edelleen epävarmuuden siitä, nousevatko Suomessa toimivan teollisuuden meriliikenteen kuljetuskustannukset, kun nykyinen väylämaksun puolitus päättyy vuoden 2020 lopussa. Tässä asiassa hallituksen tulee tehdä teollisuuden kilpailukykyisyyttä ylläpitävä linjaus viimeistään elokuun budjettiriihen yhteydessä.
Hallitusohjelmassa myös valtionyhtiö Finnpilot on saanut kirjauksen jatkaa etäluotsauksen kehittämistä valikoiduilla vesiväylillä.

Teollisuuden toimintaedellytykset voivat kiristyä

Hallitusohjelmassa on Mäkilän mukaan useita kirjauksia, joissa muun muassa vauhditetaan liikenteen vähäpäästöisyyttä, rakennetaan kaupunkiseutujen hiilineutraalisuutta, lento- ja meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi kansainvälisillä foorumeilla. Hallitus laatii kiertotalouden edistämisohjelman, mikä voi antaa Suomen satamille mahdollisuuden olla osa talouden uudistumista.
– Ohjelma sisältää myös kirjauksia, joilla on mitä ilmeisimmin selkeitä muutoksia yritysten kustannuksiin. Hallitusohjelma sisältää muutoksen teollisuuden energiaverotukseen, kaivoslain uudistamisen sekä akkuteollisuuden edistämistä koskevan kirjauksen. Nämä kirjaukset voivat tarkoittaa teollisuuden toimintaedellytysten kiristymistä ja siten tavaraliiikenteen ja merisatamien näkökulmasta Suomessa tehtävien teollisten investointien hidastumista. Hallitusohjelma ei takaa yhteisöveron kilpailukykyisyyden turvaamista tai muutakaan teollisuuden toimintaedellytyksistä huolehtimisen tahdonilmausta, Mäkilä sanoo.

 

Jaa artikkeli
Stena Banneri