Digitalisaatio on niin merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, ettei satamilla ole varaa jäädä kehityskulkujen ulkopuolelle. Digitalisaation hyödyntämisessä yhteiskunnan nopeimmin kehittyviä osa-alueita ovat henkilö- ja tavaraliikenne. Digitalisaation seuraaminen megatrendinä edellyttää satamilta halua ja kykyä ennakoida.
Yleiset kunnalliset satamat ovat monitoimijaympäristöjä, jotka yhdessä muodostavat satamayhteisön. Kukin toimija edistää digitalisaatiota sisäisesti omista lähtökohdistaan. Satamayhteisön digitalisaatio ei siis ole kenenkään yksittäisen toimijan yksin toteutettavissa vaan se vaatii yhteistyötä. Vastuu yhteistyön organisoinnista voisi olla luontevasti satamayhtiöllä, jonka roolin arvioidaan jatkossa muuttuvan fyysisen infran tarjoajasta enemmän operatiiviseen suuntaan digitaalisia toimintaedellytyksiä ja digipalveluja tarjoavaksi toimijaksi – tavaraliikenteen solmukohdasta tietoliikenteen solmukohdaksi.
Satamayhteisöjen organisaatioilla on kullakin hallussaan tietoja, joista olisi hyötyä myös toisille satamaorganisaatioille. Digitalisaation tärkeimpiä sovelluskohteista satamissa onkin siis tiedonkulun parantaminen ja yhteisen tilannekuvan luominen. Tavoitteena satamissa tulisi olla automatisoitu tiedonkulku niille, keitä asia koskee ja siten, että tieto syötetään järjestelmiin vain kerran, jolloin se näkyy asianosaisille yhdenmukaisena. Satamayhteisössä on monia erillisiä järjestelmiä, jotka eivät vaihda tietoja keskenään. Sataman organisaatiot ovat kukin pieniä tai korkeintaan keskisuuria yrityksiä, mistä johtuen satamayhteisön tietohallinto on osin kehittymätöntä. Satamissa kannattaisikin tehdä yhteistyössä kokonaisvaltainen tietojärjestelmien ja -varantojen katselmus.
Datan jakaminen edellyttää avoimuutta ja satamiinkin kohdistunee jatkossa kasvavia toiveita läpinäkyvyydestä liikennejärjestelmän toimivuuden edellytyksenä. Selvitys tehtiin osana satamia koskevaa avoimen datan hanketta Digiport. Avoin data tarkoittaa julkista, maksutonta tietoa koneluettavassa muodossa. Avoin data tarjoaa satamayhteisön ulkopuolisille sovelluskehittäjille mahdollisuuden rakentaa erilaisia palveluja satamalle. Palveluilla on mahdollisuus parantaa satamaliikenteen sujuvuutta ja suorituskykyä. Liikenteen avoimen datan sovellukset ovat pääosin tiedon visualisointeja, esimerkiksi karttapohjalle. Ne tukevat tilannekuvan muodostamista ja päätöksentekoa tarjoten dataan pohjautuvaa informaatiota kokemusperäisen tiedon rinnalle.
Satamanpitäjille tehdyssä kyselyssä mobiilipalvelut ja kyberturvallisuus arvioitiin tärkeimmiksi digitaaliteknologioiksi lähivuosina. Vähiten merkitystä satamille arvioitiin olevan sosiaalisella medialla.
Satamaliitto mukana Digiport-hankkeessa
Suomen Satamaliitto on toimialaliittona ollut mukana Digiport –hankkeessa siksi, että sillä ensimmäistä kertaa määritellään ja yksilöidään sataman infraan liittyvä tieto, jota voitaisiin konekielisesti avata.
– Ala itse on halunnut olla määrittämässä ja konkretisoimassa, mikä infrastruktuuriin liittyvää tietoa halutaan avata – maksuttomana tai maksullisena – ulkopuolisten käyttöön, Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä sanoo.
– Digitaalisuus ei ole itseisarvo vaan taustalla on luonnollisesti toiminnalliset kehittämisen tarpeet: mahdollisuus kuljetusten tehostamiseksi ja jopa uusien digitaalisten palveluiden synnyttämiseksi.
– Satamien toiminnallisuuden digitaisointi on Suomessa selvästikin alkuvaiheissa. Kiinnostusta ja innostusta on. On ilo nähdä, että erilaisia digihankkeita ja satamakohtaisia suunnitelmia tuottaa asiakkaille lisäarvoa, on useita työn alla. Tosin on varmasti vielä niin, että asiakkaiden tarpeet ovat osin vielä hahmottumatta, ja siten myös se, mitä kaikkea digitaalisuus mahdollistaa satamayhtiöille tai satamassa palveluja tarjoaville muille yrityksille.
Selvitys on ladattavissa sivulta http://mkkdok.utu.fi/pub/B210_Satamien_digitalisaation_nykytilaselvitys.pdf
DigiPort-hanke http://www.merikotka.fi/projects/digiport/
