Saimme lämpimän vastaanoton, ja erityiskiitos vierailujen järjestelyistä kuuluu Suomen kunniakonsuli Grzegorz Brzostowskille, NTA:n toimitusjohtaja ja Finnlinesin Puolan toimitusjohtaja Rafal Kwapiszille sekä Piotr Pawlowskille, Gdynian sataman sidosryhmäverkon (The Port of Gdynia Stakeholders Council) puheenjohtajalle.
Keski- ja Itä-Euroopassa asuu yli 187 miljoonaa ihmistä. Puola, alueen suurin kuluttajamarkkina (38 miljoonaa asukasta), on vaurastuva ja digitaalisesti kehittyvä. Alueen kilpailukykyinen verotus, EU-sääntelyn yhdenmukaistaminen ja poliittinen vakaus houkuttelevat sijoituksia. Hyvin kehittynyt infrastruktuuri sekä Puolan rooli logistiikan solmukohtana Länsi-Euroopan, Ukrainan, Balkanin ja Pohjoismaiden välillä tukevat tehokasta liikennettä.
Euroopan logistinen portti
Puola toimii Euroopan logistisena porttina, johon kuuluu syvävesisatamia kansainvälisine yhteyksineen sekä säännölliset reittiliikenteet Skandinavian ja Puolan satamien välillä.
Puolassa valtio omistaa suuret satamat ja kunnat pienemmät. Luotsaus hoidetaan yksityisesti. Gdynian satamissa toimii Gdynian sataman sidosryhmäverkosto, joka edustaa noin 40 yritystä ja vastaa sataman käytännön toiminnasta.
Valtiokonttorin tulot Puolan merisatamista vuonna 2024, sisältäen tullit, valmisteverot ja ilmoitetun arvonlisäveron maksulykkäyksellä:
Port Gdańsk: 44,649 mrd. PLN (noin 10,5 mrd. EUR)
Gdynian satama: 8,297 mrd. PLN (noin 1,9 mrd. EUR)
Port Szczecin–Świnoujście: 3,509 mrd. PLN (noin 0,8 mrd. EUR)
NTA, suomalaisen paperin ja sellun jakelija
Vierailun ensimmäinen kohde oli Gdyniassa toimiva NTA, jonka kautta suomalainen paperi- ja selluteollisuus kuljettaa tuotteitaan maailmalle ja Keski-Eurooppaan.
Gdyniassa vuonna 1993 perustettu NTA on kasvanut Suomen, Puolan ja kansainvälisten markkinoiden väliseksi strategiseksi logistiikkakumppaniksi. Yli 30 vuoden kokemus ja vahva paikallistuntemus näkyvät laajoina, eri toimialoille räätälöityinä logistiikkapalveluina, jotka kattavat meri-, ilma-, rautatie- ja maantiekuljetukset. Yrityksellä on erikoistuneita osastoja muun muassa massa- ja paperi-, puu-, kemian-, elintarvike- ja autoteollisuuden rahdinkäsittelyyn, ja toimintaa tukee laaja A-luokan varastoverkosto sekä oma tullipalvelu.
NTA:n satamatoiminnot on integroitu merisatamiin Gdanskissa, Gdyniassa ja Szczecinissä, joissa meri- ja rautatieterminaalien varastokapasiteetti on yhteensä lähes 10 000 neliömetriä. Merilogistiikan keskeisiä elementtejä ovat valtameri- ja syöttöalusten operointi, lastinseuranta, tarkastukset ja sisävesiliikenne. Yritys painottaa ympäristövastuuta muun muassa rautatie- ja intermodaalikuljetuksissa, joiden avulla se vähentää merkittävästi hiilijalanjälkeään.
Gdansk – Puolan suurin satama
Seuraava vierailukohde oli Gdanskin satama, joka on Puolan suurin merisatama ja Itämeren toiseksi suurin. Vuonna 2024 sataman kautta kulki 77,4 miljoonaa tonnia rahtia, ja konttiliikenne oli 2 248 764 TEU:ta. Satama käsittelee 57 prosenttia Puolan merenkulkumarkkinoista. Gdanskiin saapuu vuosittain noin 3 600 alusta, miljoona kuorma-autoa ja 360 000 junavaunua. Syvänmeren satamassa on modernit liikenneyhteydet, eikä siellä ole vuorovesiä tai jäätymistä.
Satamalla on pitkä historia: se perustettiin yli tuhat vuotta sitten, ja se liittyi Hansaliittoon vuonna 1361. Se on siten Puolan vanhin yritys.
Gdańskin satamaviranomainen S.A. hallinnoi ja kehittää sataman kiinteistöjä ja infrastruktuuria, suunnittelee ja toteuttaa rakennusprojekteja, hankkii kiinteistöjä kehittämistä varten sekä tarjoaa sataman käyttöön liittyviä palveluja. Lisäksi se huolehtii alusten jätteiden keräyksestä ja koordinoinnista sekä edistää sataman taloudellista toimintaa. Satamalla on myös kansainvälistä toimintaa, muun muassa edustusto Kiinassa.
Vuosina 2018–2023 Gdańskin satamaviranomainen toteutti merkittäviä investointeja yhteensä 300 miljoonan euron arvosta. Suurimmat ulkoiset investoinnit valmistuivat vuonna 2021, jolloin väyliin, laitureihin sekä tie- ja rautatieyhteyksiin panostettiin yhteensä 600 miljoonaa euroa.
Gdynian satama
Toisen vierailupäivän ohjelma alkoi varhain aamulla suunnaten kohti Gdynian satamaa, joka on perustettu noin sata vuotta sitten. Vierailulla tutustuttiin myös sataman sidosryhmäverkostoon, the Council of Stakeholders of the Port of Gdyniaan.
Satama on yksi Puolan suurimmista yleissatamista, ja sen kautta kulkevat merkittävät tavaravirrat sisämaahan ja Keski-Eurooppaan. Finnlines liikennöi Suomen ja Gdynian välillä ro-ro-aluksilla neljä kertaa viikossa.
Port of Gdynia Authority SA (PGA SA) on toiminut sataman hallintoelimenä vuodesta 1999 lähtien. Yhtiö on Gdynian kunnan ja valtion edustajien perustama julkisen palvelun yritys, joka hallinnoi sataman kiinteistöjä ja infrastruktuuria sekä ohjaa niiden kehittämistä. Yhtiö vastaa myös sataman kunnossapidosta ja laajennuksista sekä turvallisuus- ja ympäristönormien noudattamisesta.
Satamalain mukaisissa yksityistämisprosesseissa PGA SA myy tytäryhtiöidensä osakkeita ja erottaa hallinto- ja toiminta-alueet sekä lisätäkseen pääomaa ja sataman kilpailukykyä Tavoitteena on vahvistaa Gdynian roolia sekä Itämeren alueella että Euroopan pohjois–etelä-liikenteessä.
Gdynian sataman laitureiden yhteenlaskettu pituus on 17 700 metriä, joista yli 11 000 metriä on käsittelykäytössä. Sataman kokonaispinta-ala on 973 hehtaaria, josta 621 hehtaaria on maapinta-alaa.
Luotsaus on pakollista yli 60-metrisille aluksille ja hinaus yli 90-metrisille tai vaarallista lastia kuljettaville yli 70-metrisille aluksille. Yli 40-metriset alukset saavat apua sataman kiinnitystyöntekijöiltä. Satama toimii vuorokauden ympäri kolmessa vuorossa.
Satama on erikoistunut kappaletavaran, erityisesti konttien ja ro-ro-yksikkörahdin, käsittelyyn. Sillä on laaja multimodaalinen yhteysverkosto sisämaahan, lyhyen matkan meriliikenteeseen ja lauttaliikenteeseen. Satama kuuluu Euroopan TEN-T-verkkoon, käytävään VI.
Konttiliikenteestä vastaavat kaksi länsisataman terminaalia: Baltic Container Terminal Ltd ja Gdynia Container Terminal S.A. Satamassa toimii myös useita irtolastiterminaaleja, kuten Baltic Grain Terminal Ltd, HES Gdynia Bulk Terminal Sp. z o.o., Baltic Bulk Terminal Ltd, Aalborg Portland Poland Ltd, Koole Tankstorage Gdynia Ltd ja Onico Gas.
OT Port Gdynia Terminal Sp. z o.o. keskittyy kappaletavaran käsittelyyn ja sen terminaalit palvelevat sekä ro-ro-liikennettä että tavanomaista kappaletavaraa.
Satama on saanut rahoitusta EU:n Military Mobility -ohjelmasta. Tärkeimpiä investointeja ovat Red Roadin eteläsuunta ja juna-aseman uudistus. Satamahallinnossa työskentelee 300–350 henkilöä, ja terminaaleissa yhteistyökumppaneilla 2 000–5 000 henkilöä. Satama omistaa maa-alueensa.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla satama on käsitellyt lähes 13,1 miljoonaa tonnia rahtia, josta 65 prosenttia oli kappaletavaraa. Konttiliikenne oli 536 198 TEU:ta, mikä merkitsee yli 19 prosentin kasvua viime vuodesta. Satamassa käy muun muassa MSC:n ja COSCOn aluksia.
Polttoaineena käytetään muun muassa LNG:tä, ja vetyratkaisuja kehitetään erityisesti raskaan liikenteen tarpeisiin. Uusi satamaturvallisuusdirektiivi CER ei ole vielä käytössä.
Remontowan telakkayhtiö
Lounaan jälkeen matkalla kohti Gdanskin Remontowan telakoita pysähdyttiin Sopotissa lyhyelle verryttelytauolle Grand Hotellin hiekkarannoille ja Euroopan pisimmälle puulaiturille.
Remontowa Holding -yhtiöt esittelivät sekä korjaustelakan että uudislaivatelakan toimintaa. Remontowa Holding on nykyisin yksityisessä omistuksessa, ja yhtiö on investoinut telakoidensa olosuhteiden parantamiseen pandemian aikana.
Korjaustelakalla on ollut kansainvälisten varustamoiden aluksia korjattavana. Uudislaivatelakalla rakennetaan muun muassa Puolan puolustusvoimien aluksia: kolme on jo valmistunut ja kolmen rakentaminen on parhaillaan käynnissä.
Stutthof muistutti suomalaisten merimiesten kohtaloista
Kolmantena päivänä suuntasimme itään. Matkalla kohti Vistulan laguunia ja kanava-aluetta pysähdyimme kunnioittamaan Stutthofin keskitysleirin suomalaisia merenkulkijauhreja laskemalla kukat muistomerkille.
Stutthof oli keskitysleiri Puolassa ja ensimmäinen, joka perustettiin Saksan ulkopuolelle toisen maailmansodan alettua. Leiri toimi myös tuhoamisleirinä kesästä syksyyn 1944.
Stutthofin keskitysleirillä oli 90 suomalaista merimiestä, heidän joukossaan 12 naista, jotka saksalaiset internoivat suomalaisista laivoista Saksan satamissa sen jälkeen, kun Suomi katkaisi diplomaattisuhteet Saksan kanssa 2. syyskuuta 1944. Pian tämän jälkeen alkoi Lapin sota.
Vierailu Elblagissa
Elblag on 1200-luvulla perustettu kaupunki, jossa on nykyisin 110 000 asukasta. Etäisyys Gdanskiin on noin 60 kilometriä. Kaupunki rakennettiin lähes kokonaan uudelleen toisen maailmansodan tuhojen jälkeen, kuten monet muut kaupungit Puolassa.
Elblagissa sijaitsee alueen suurin satama, joka palvelee Vistulan laguunin ja Itämeren rannikkoliikenteen rahti- ja matkustaja-aluksia. Käytössä on laitteisto sekä matkustajaliikenteen että rahtirahdin käsittelyyn.
Elblagin sisävesisatama luottaa uuden, vuonna 2022 valmistuneen Veikselin Spit -kanavan kautta kulkeviin tavaramääriin, kertoi sataman toimitusjohtaja Arkadiusz Zgliński.
Tavaraa kuljetetaan Elblag-jokea pitkin Vistulan laguunin ja uuden kanavan kautta Puolan muihin suuriin satamiin, Gdanskiin ja Gdyniaan.
Aiemmin merkittävä osa liikenteestä suuntautui Kaliningradiin, jonne vietiin muun muassa viljaa ja hiiltä, mutta Venäjän hyökkäyssota pysäytti yhteydet. Sataman kupeeseen rakennettu matkustajaterminaali jäi niin ikään käyttämättä, kun liikenne Kaliningradiin loppui arvaamattomasti jo vuonna 2005. Satama-alueen ruoppaustyöt ovat yhä kesken, ja tavoitteena on saavuttaa 3,5 metrin syväys koko matkalle Itämerelle.
Kaikkiaan matka tarjosi kokonaisvaltaisen kuvan Puolan nopeasti kehittyvästä logistiikka- ja satamasektorista.
Teksti: Merja Salmi-Lindgren, toiminnanjohtaja, Vesitiet ry
