Katsauksen tuottavat yhdistykset haluavat uudella tilastolla palvella paremmin omien jäsenyritystensä sekä merilogistiikan toimijoiden sekä muiden alasta kiinnostuneiden tiedontarpeita.
Ensimmäinen katsaus julkaistiin tällä viikolla ja se kattaa tilastotiedot tämän vuoden osalta. Seuraava katsaus, joka käsittää koko vuoden 2024 tilastotiedot julkaistaan helmikuussa 2025, kun Tilastokeskus saa luvut valmiiksi ja vahvistettua.
– Katsaus sai erittäin hyvän vastaanoton, ja se hieman yllätti meidät. Olen ehkä kuvitellut, että nämä asiat ovat itsestään selviä kaikille. No eivät ne ole olleet, Suomen Laivameklarit ry:n toiminnanjohtaja Sari Turkkila kertoo.
– Halusimme antaa skenaarion mihin olemme menossa. Olemme saaneet hyviä vinkkejä siitä, miten voisimme tätä parantaa edelleen.
Turkkilan mielestä on ollut hienoa huomata, miten valtava määrä tilastotietoa Suomessa kerätään.
– Kaikki mitä tässä katsauksessamme on mukana, perustuu Tilastokeskuksen meriliikennetilastoihin, siihen avoimeen dataan, jota yrityksistä sinne tuotetaan.
Tilastoissa näkyy selvästi satamien keskeinen rooli toimintoja yhdistävänä tekijänä, satama on solmukohta, joka yhdistää eri liikennemuodot, tiet, raideliikenne ja meriliikenne.
– Oma tärkeä roolinsa on satamaoperoinnilla ja laivameklareilla. Tässä toteutuukin hienosti eri osatekijöiden yhteispeli.
Huoltovarmuustilanne näkyy selkeästi tilastossa
Turkkilan mukaan on tärkeää, että käsitykset asioista voidaan perustaa faktaan ja dataan. Se on ollut yksi tavoitteista, kun katsausta ryhdyttiin tuottamaan.
– Näistä tuloksista selviää kuka kuljettaa, mitä ja mihin. Mikä on esimerkiksi ulkomaalaisen aluskapasiteetin ja suomalaisen aluskapasiteetin suhde. Kaikki mitä tapahtuu meriliikenteessä, perustuu markkinointiin. Jos suhde on nyt 2/3 osa ulkomaista aluskapasiteettia ja 1/3 suomalaista, niin eihän kotimainen aluskapasiteetti tule ikinä siihen tasoon riittämään. Tämä kuvastaa sitä miten riippuvaisia me olemme merikuljetuksista ja markkinoiden toimivuudesta.
Osassa lastityypeistä tai tavaralajeista vain 10 prosenttia rahdista kuljetetaan suomalaisilla aluksilla. Keskiarvo suomalaisen aluskapasiteetin osuudesta on Turkkilan mukaan 10-50 prosenttia.
– Konttipuolella tämä onkin ollut aika selvää, koska suomalaisia konttivarustamoja ei ole.
Siksi huoltovarmuusmielessä Helsingin ja Tallinnan, sekä Helsingin ja Tukholman välinen liikenne on tärkeää. Siellä kulkee trailerien päällä paljon tavaraa. Suomen satamissa käyvien konttilaivojen osuutta kuljetuksista ei oikein voi kuitenkaan korvata mitenkään.
Teksti Kari Martiala
Katsauksessa 24.9.2024 ovat mukana seuraavat tiedot:
• Satamakäynnit, 10 vilkkainta satamaa, suomalaiset/ulkomaiset alukset, 2023
• Satamakäynnit, 10 vilkkainta satamaa suomalaiset/ulkomaiset alukset, 1-7 2023 ja 1-7 2024
• Kuljetettu rahti/tonnia 10 suurinta satamaa, suomalaiset/ulkomaiset alukset, 2023
• Kuljetettu rahti/tonnia 10 suurinta satamaa, suomalaiset/ulkomaiset alukset, 1-7/2023, 1-7/2024
• Ulkomaan meriliikenteen satamat, (pl. öljy ja kemikaalikuljetukset) vuonna 2023
• Kuljetettu rahti/tonnia 10 suurinta satamaa (pl. öljy ja kemikaalit) vuonna 2023
• Konttikuljetukset, suomalaiset/ulkomaiset alukset, vuonna 2023
• Konttikuljetukset, suomalaiset/ulkomaiset alukset 1-7 2023 ja 1-7 2024
• Konttikuljetukset, TEU, 10 suurinta satamaa, vuonna 2023
• Konttikuljetukset, TEU, 10 suurinta satamaa, 1-7/2023 ja 1-7/2024
• Trailerikuljetukset, 10 suurinta satamaa, vuonna 2023
• Trailerikuljetukset, 10 suurinta satamaa, vuonna 2024, 1-7
• Merikuljetukset tavaraluokittain 2023, suomalaiset/ulkomaiset alukset
• Merikuljetukset tavaraluokittain, suomalaiset/ulkomaiset alukset, vertailu 1-7/2023 ja 1-7/2024
• Metsäteollisuuden vienti suhteessa muuhun vientiin (pl. öljy ja kemikaalit) 2016-2023
• Metsäteollisuuden vienti tavaralajeittain 2016-2023
Voit tutustua vuoden 2023 tilastokatsaukseen yhdistysten verkkosivuilla. Vuoden 2024 katsaus julkaistaan helmikuussa 2025.
