Sattuman kauppaa oli se, että papiksi kouluttautunut Katri-tytär aloitti samaan aikaan Pohjois-Saksan merimiespappina Hampurissa. Ennen Hampurin pestiä Katri johti Benelux-maiden suomalaista merimieskirkkoa.
Äiti ja tytär, Satu ja Katri Oldendorff ovat olleet merimieskirkon toiminnassa mukana 36 vuotta. Ensimmäinen kontakti syntyi äidin viedessä tytärtään Hampurin merimieskirkossa toimineeseen Suomi-kouluun. Merimieskirkkokipinä syttyi heti: Satu aloitti sairaanhoitajan työn ohessa kirkon vapaaehtoisena. Kuusivuotiaan Katrin ensimmäinen homma oli onginnassa merimieskirkon joulubasaarissa.
Sosiaalisuus kasvoi Hampurissa
Satu Oldendorffin kädenjälki Hampurin suomalaisessa merimieskirkossa näkyi muu muassa siinä, että uusia toimintaryhmiä perustettiin sosiaalisin perustein. Satu halusi muistaa varsinkin niitä merenkulkijoita, rekkakuskeja ja ulkosuomalaisia, joilla ei mene hyvin.
Merimieskirkon yksinäisten suomalaisten jouluaterialla ovat käyneet esimerkiksi siltojen alla asuvat ja leskeksi jääneet suomalaiset. Seniorikahvilassa käy liikuntarajoitteisia ja muistisairaita suomalaisia ja heille myös järjestetään kuljetus kotoa asti. Lapsiparkki todettiin myös tarpeelliseksi, sillä työn perässä Saksaan muuttaneilla perheillä ei ole oman suvun turvaverkkoa lähettyvillä.
Hampurin merimieskirkon johtajana aloitti Valtteri Salmi. Tehtävien järjestely on sujunut hyvin ja Satu jättää työn Valtterin käsiin hyvillä mielin.
Merimieskirkko sataman tuntumassa
Hampurin suomalainen merimieskirkko on paraatipaikalla, monipuolisesti kehittyvän Hampurin sataman lähistöllä. Landungsbrückenin komean satamarakennuksen nurkilta avautuu Ditmar Koel Strasse ja sen varrella on suomalaisen kirkon lisäksi myös ruotsalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten merimieskirkot. Pohjoismaiset merimieskirkot sijaitsevat Hampurin portugalilaiskorttelissa ja sen huomaa erityisesti korttelin ravintolavalikoimasta.
Hampurin suomalainen merimieskirkko palvelee nimensä mukaisesti merenkulkijoita. Rekkakuskeja, matkailijoita ja ulkosuomalaisia käy kirkolla aiempaa enemmän.
– Varsinkin lapsiperheitä on muuttanut viime vuosina työn perässä Hampurin seudulle runsaasti, Satu Oldendorff sanoo.
Saksan sopivuudesta suomalaisille kertoo hyvin sekin, että merimieskirkon vuosivapaaehtoisista suurin osa jää talkoovuoden jälkeen Saksaan asumaan.
Hampurin suomalaisessa merimieskirkossa on kahvila, Suomi-kauppa, majoitushuoneita, kirkkosali ja alakerrassa mainio sauna. Tulijoita tervehtii vihreä papukaija Tseki.
Merimieskirkon henkilökunnasta osa on palkattua ja osa on vapaaehtoisia. Usein vuosivapaaehtoisen pitkään pestiin tarttuvat kokemuksia hakevat opiskelijat ja eläkkeelle jääneet suomalaiset. Työ sopii mainiosti myös esimerkiksi työuransa päättäneille merenkulkijoille.
Toiminta rahoitetaan pääosin itse
Merimieskirkkojen toimintaa rahoitettiin ennen kotimaasta. Nyt suurin osa euroista pitää hankkia itse. Kahden viikonlopun joulumyyjäset eli basaari on suurin varainhankintatapahtuma. Sen turvin kirkko elää pitkälle. Myyntipöydille tuodaan mm. käsitöitä, suomalaista ruisleipää, sinappia, eineksiä ja muita kotoisia tuotteita. Asiakaskunnasta valtaosa on saksalaisia, ulkosuomalaisia saapuu myyjäisiin satojen kilometrienkin päästä.
Myös muut pohjoismaiset merimieskirkot järjestävät samaan aikaan myyjäisiä ja niitä markkinoidaan yhteisvoimin.
Teksti ja kuvat Lassi Lähteenmäki
