Osaajatarveselvityksen tavoitteena on pyrkiä ennakoimaan ja varmistamaan riittävää osaavan työvoiman saatavuutta meriteollisuuden ja sen alihankkijoiden tarpeisiin Suomessa.
Turun, Rauman ja Helsingin telakat saivat lokakuussa 2025 merkittävät esisopimukset kolmen risteilyaluksen sekä neljän jäänmurtajan toimittamisesta. Nämä laivatilaukset työllistävät jatkossa tuhansia ihmisiä ja luovat uusia työpaikkoja eri puolille Suomea.
– Telakoiden ja alihankintayritysten pitää kaikin keinoin tavoitella sitä, että suomalaisten osuus toimialan työntekijöistä kasvaa. Siihen on tällä hetkellä erittäin hyvät näkymät ja olosuhteet sillä tilauskannat ovat täynnä ja näkymä tulevaisuuteen on poikkeuksellisen vahva. Tämän olen todennut myös eri yhteyksissä telakoiden ja keskeisten yritysten johdolle, työministeri Matias Marttinen sanoo.
– Tässä maailmanajassa, jossa kuitenkin edelleen talouden tilanne on haastava ja vaikea, juuri niiden toimialojen kasvun tukeminen, joissa kasvu on lähtenyt vahvasti liikkeelle, on äärimmäisen tärkeää myös suomalaisen talouden kasvun kannalta.
Osaamista pitää täydentää ja osaamistasoa nostaa
– On selvää, että potentiaalista työvoimaa on hyvin tarjolla, tosin se ei tarkoita vielä sitä, etteikö toimenpiteisiä pitäisi tehdä sekä osaamisen täydentämiseen että osaamistason nostamiseen tulee panostaa merkittävällä tasolla, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Minna Nieminen sanoo.
Erityisesti tämä koskee Niemisen mukaan erityisosaamisia. On selvästi nähtävissä tiettyjä kapeikkoja, kuten sähkö- ja automaatioalan ammattilaiset, suunnittelijat ja projektinjohto, joista on pulaa akuutisti jo tällä hetkellä.
– Ala on ylipäätään vaativa ja globaali, osaamisvaatimukset ovat moninaistuneet ja monet tehtävät edellyttävät yhä korkeampaa osaamista. Näitä vaatimuksia tuottavat sekä ympäristövaatimukset, puhdas siirtymä ja alan kansainvälinen sääntely sekä myös digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen, kuten myös kyberturvallisuus. Nämä ovat kaikki nousevia osaamisaloja, joihin pitää panostaa merkittävästi tulevina vuosina.
Meriteollisuus on mahdollisuuksien toimiala
Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson muistuttaakin, että selvitys osoittaa meriteollisuuden olevan mahdollisuuksien toimiala.
– Ehdotetut toimenpiteet tuovat hyviä keinoja alan osaamisen varmistamiseen myös tulevaisuudessa ja samalla alan koko kasvupotentiaalin hyödyntämiseen, Andersson sanoo.
Arvioiden mukaan meriteollisuuden tulevaisuuden rekrytoinneista noin 39% kohdistuu ammattiosaajiin, 31% AMK-tutkinnon suorittaneisiin ja 29% yliopistotutkinnon suorittaneisiin.
– Sen lisäksi, että tarvitsemme korkeasti koulutettua työvoimaa, tarvitsemme jatkossa myös ammattiosaajia. Ala on syklinen ja työvoimatarpeet vaihtelevat laivan rakennuksen eri vaiheissa, telakat ovat hyvin kriittisesti riippuvaisia näistä alihankintaverkostoista, sekä niiden toimivuudesta että kumppanuuksista, Nieminen tarkentaa.
Yhteistyö teollisuuden ja oppilaitosten kanssa käynnistynyt
Monella työllisyysalueella keskustelut työvoimatarpeista ovat vasta käynnistymässä syksyn mittaan saatujen hyvin investointiuutisten kannustamana.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yhteistyö on käynnistynyt vauhdikkaasti. Helsingin telakka ja Helsingin työllisyyspalvelut ovat sopineet yhteistyösopimuksen osaajien kouluttamiseksi telakan työvoimatarpeisiin.
Turun seudulla hyvin vakiintunut verkostoyhteistyö telakan, alueen yritysten ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen välillä. Meyer Turun Laivanrakennusoppilaitos kouluttaa myös itse työntekijöitä telakan tarpeisiin.
Samoin Raumalla on kehitteillä uudenlainen ”Seaside Campus” yhdessä paikallisten oppilaitosten (SAMK ja WinNova) ja alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa koulutustarjonnan ja yritysten tarpeiden kohtaantoa.
– Käymme hyvin tarkkaan läpi toimenpide-ehdotukset ja katsomme jatkoaskelia yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Selvitys antaa erittäin hyvät eväät sille, että uusia toimia pystytään tekemään ja pystymme tukemaan kaikenkokoisten alan yritysten kasvua ja sitä että heille on löydettävissä työvoimaa, Marttinen päättää.
Teksti Kari Martiala
