Tekoäly käyttöön – Fint­raf­fi­c testaa automaattista puheentunnistusta jo ensi vuonna

Yhdessä tutkimuskeskus Fraunhofer CML:n kanssa rakennetaan Suomen meriliikenteen tarpeisiin optimoitu protomalli. Tekoäly mahdollistaa Meri-VHF-liikenteen oikeaoppisen tulkinnan myös vaativissa olosuhteissa.

Kuva: Finntraffic

Fintrafficin meriliikenteenohjaus on käynnistänyt yhdessä merenkulun tutkimuskeskus Fraunhofer CML:n kanssa tutkimushankkeen, jossa kehitetään Suomen alusliikennepalvelun Meri-VHF-liikennettä automaattista puheentunnistusta hyödyntämällä.

Jatkossa tekoälyä hyödyntävä puheentunnistusjärjestelmä luo puheradioliikenteestä meriliikennekeskuksiin reaaliaikaisen muunnoksen tekstimuotoon, joka tukee etenkin häiriötilanteissa viestien oikeata tulkintaa.

– VHF-puheradio on yksi keskeisistä työvälineistä meriliikennekeskuksissamme. Meri-VHF-liikenteeseen liittyvä viimeaikainen kehitystyö mahdollistaa koneoppivan älyn kytkemistä myös perinteisen radioliikenteen rinnalle, jota nyt lähdemme Suomen oloissa tutkimaan tarkemmin, kertoo hankepäällikkö Olli Soininen Fintrafficin meriliikenteenohjauksesta.

– Rakennamme kansalliselle tasolle protomallin, jolla testaamme muun muassa automaattista puheentunnistusta normaalin radioliikenteen tukena, projektipäällikkö Mika Nyrhilä jatkaa.

Pilotti käyntiin ensi vuonna

Automaattisen puheentunnistusjärjestelmän prototyyppiä testataan jo vuoden 2024 alusta.

Puheentunnistuksen protomallin lisäksi kehityshankkeessa luodaan pohja yksisuuntaisten VHF-radiolla annettavien ilmoitusten tuottamisesta puheohjelmistolla, jossa hyödynnetään suoraan reaaliaikaista meriliikenteen tilannekuvaa. Puheohjelmistolla toteutettuja automatisoituja lähetyksiä testataan suunnitelmien mukaan ensimmäistä kertaa Suomen kansallisen rannikkoradioasema Turku Radion merivaroituksissa jo vuoden 2024 aikana.

– Meriliikenteessä on monia vain sille tyypillisiä tekijöitä, jotka vaikeuttavat viestien vastaanottoa ja ymmärtämistä. Laivojen moottorien ääni hukuttaa usein puheen alleen, ja toisaalta miehistöt koostuvat eri maiden kansalaisista, joilla on kaikilla omat aksenttinsa ja murteensa. Tämäntyyppisiä pulmia meidän tulee pystyä ratkomaan, jotta voimme kehittää meriliikenteen yhteydenpitoa parempaan suuntaan, tutkija Maximilian Reimann Fraunhofer CML:ta sanoo.

Vaula Aunola

Jaa artikkeli