Harmaat vedet meriliikenteessä -hankkeesta keskusteltiin webinaarissa

Tänään järjestetyssä Baltic Sea Action Groupin, eli Elävä Itämeri säätiön webinaarissa kerrottiin Harmaat vedet meriliikenteessä -hankkeesta, jossa kehitetään keinoja meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. – Säätiön isoin tehtävä on rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ympäristöriskien hallinta merellä, BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer tiivisti säätiön toimintaa tilaisuudessa.

Suomen Laivameklariliiton toiminnanjohtaja Sari Turkkila kertoi laivameklarien osallistumisesta hankkeeseen.

Harmaiden vesien ja ruokajätteen mukana mereen päätyy paitsi rehevöittäviä ravinteita, myös bakteereja ja mikromuoveja. Hankkeen tavoitteena on merkittävästi kasvattaa maihin purettujen jätteiden määrää toimijoiden vapaaehtoisten käytäntöjen ja ohjeistuksen muutoksen kautta. Toisaalta ruokajätteen osalta tavoite on myös jätteen määrän vähentäminen, mikä syntyy paremman hankinnan, suunnittelun ja käsittelyn kautta. Hankkeen ytimessä on rakentava yhteistyö alan toimijoiden kesken.

Vastuulliset toimijat, kuten Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivät autolautat sekä reittiliikenteessä toimivat rahtialukset, jättävät jo nyt kaiken jätteen maihin. Tästä huolimatta meriliikenteestä päätyy Itämereen merkittävä määriä ruokajätettä ja harmaata vettä niin risteilyaluksista kuin rahtilaivoistakin.

BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer toimi webinaarin vetäjänä.

– Näiden päästöjen vähentämistoimia BSAG haluaa vauhdittaa tuomalla yhteen yritykset, tutkijat, viranomaiset ja päättäjät. Ongelmat ratkeavat, kun tietoa ja osaamista jaetaan, webinaarin avannut BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer sanoi.

Webinaarissa kuultiin puheenvuoroja sekä BSAG:n omilta asiantuntijoilta, että tutkijoilta ja meriklusterin edustajilta. Webinaariin osallistui verkon välityksellä noin 100 osanottajaa.

Säätiön perustajajäseniin lukeutuva, säätiön hallituksen jäsen Ilkka Herlin kertoi omassa meren rannalla kuvatussa osuudessaan Itämerta pahoin saastuneeksi.

– Itämeri on omintakeinen ekologinen kokonaisuus, joka on vakavasti uhattuna. IMO:n luokituksen mukaan Itämeri on erityisherkkä alue, Herlin sanoi.

Hän kertasi sitä, miksi meriliikenne on niin keskeinen osa BSAG:n toimintaa.

Säätiön hanketta rahoittavan meri- ja kalatalousrahaston puolesta ohjausryhmän puheenjohtaja Jussi Soramäki kertoi, miten rahasto tukee hanketta.

BSAG:n projektijohtaja Elisa Mikkolainen.

BSAG:n projektijohtaja Elisa Mikkolainen kertoi omassa osuudessaan Itämeren laivaliikenteestä. Päivittäin Itämeren alueella kulkee 2000 rahtialusta, joilla työskentelee yhteensä 25000 merenkulkijaa. Alukset saavat laillisesti purkaa Itämereen niin käsiteltyjä mustia ja harmaita vesiä kuin ruokajätettäkin.

– Itämerellä liikkuvista aluksista 94 prosenttia kuljettaa rahtia ja 6 prosenttia matkustajia, Mikkolainen kertoi.

Hankkeen tavoitteena on nostaa tietoisuutta päästöjen rehevöittävästä vaikutuksesta muuttamalla asenteita, tunnistamalla ongelmakohdat, määrittelemällä käytännöt ja kannusteet, hankkimalla tutkimustietoa ravinnepäästöistä sekä tukemalla viranomaisten säädöstyötä.

– Keskeinen kysymys on, miksi jätevesiä puretaan mereen, eikä satamaan, Mistä tämä johtuu ja onko ongelmakohtia, joita voitaisiin ratkoa, Mikkolainen pohtii.

Hanke keskittyy Suomeen, mutta kun viisastenkiviä löydetään, hanketta laajennetaan Itämeren alueella.

– Tavoitteemme on yhdistää tahoja, joiden panosta tarvitaan Itämeren pelastamiseksi. Meillä suomalaisessa merenkulussa ollaan vastuullisia, eikä säännöllisessä reittiliikenteessä toimivilta aluksilta päädy jätteitä Itämereen. Suomen meriklusteri on tehnyt hyvää työtä vastuullisuuden ja ympäristöystävällisyyden hyväksi.

Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen kertoi osuudessaan harmaan veden ja ruokajätteen päästöistä meriliikenteestä.

Tiedonkeruu aluksilla on tarpeen, jotta selvitetään jätteiden purkupaikat, jätelajit ja määrät sekä tietysti alukset, jotka jättävät kaiken jätteensä satamaan. Tässä riittää työsarkaa Jalkasen mukaan vielä pitkäksi aikaa.

Vasemmalla Laura Höijer ja Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola.

Satamien roolia jätteiden vastaanotossa alusti Mikkolainen ja kommenttipuheenvuoron myötä kuultiin myös Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariolaa.

Tarnanen-Sariola muistutti, että satamanpitäjällä on velvollisuus tarjota laivoille jätteiden vastaanotto. Jätteiden laskemiseen satamassa kannustaa ”No Special Fee”, eli laivat maksavat aina satamassa jätemaksun, vaikka eivät jättäisikään jätteitä.

– On osoittautunut, että aluksilla ymmärretään tätä kannustinta, että näin kannattaa tehdä. Tämän lisäksi jätehuollon pitää olla satamissa aluksille aina mahdollisimman helppoa, Tarnanen-Sariola sanoi.

– Aluksilta edellytetään jäteilmoitusta, jotta satama pystyy vastaamaan siellä käyvien alusten tarpeista mahdollisimman hyvin ja hankkimaan riittävän palvelut.

Hankkeeseen osallistuvat myös laivameklarit ja Suomen Laivameklariliitin toiminnanjohtaja Sari Turkkila muistutti, miten tärkeä yhteistyökumppani laiva-agentit ovat aluksille. He voivat viedä tätä tärkeää tietoa eteenpäin.

– Meklarit ovat tässä solmukohdassa, heillä on ainutlaatuinen tilaisuus tiedon kerääjänä ja tuottaa meille sitä tietoa miten eri tyyppisillä laivoilla toimitaan. Tarvitsemme lisää tietoa aluksilta jätevesistä, jätteen käsittelystä ja laivalla olevista käsittelylaitteistoista, Mikkolainen totesi.

Oikealla Varustamojen toimitusjohtaja Tiina Tuurnala ja Laura Höijer.

Hankkeessa on tiiviisti mukana myös Varustamot ja yhteistyössä muun muassa otetaan ravinne- ja bakteeripitoisuusnäytteitä harmaan ja mustan veden tankeista.

– Suomalaiset varustamot ovat edelläkävijöitä myös tällä sektorilla. Aluksilla on jo panostettu muun muassa ruokahävikin vähentämiseen, ja sitä on saatu vähennettyä jo kymmeniä prosentteja. Laivoilla on kokeiltu muun muassa pikakompostointia, joka vähentää maihin toimitettavan hävikin määrää, Suomen Varustamojen toimitusjohtaja Tiina Tuurnala kuvaili.

Tuurnalan mukaan suomalainen meriklusteriyhteistyö on hyvin poikkeuksellista koko maailman mittakaavassa. Samoin viranomaisten kanssa yhteistyö toimii Suomessa poikkeuksellisen hyvin.

– Hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä voisi hyödyntää myös muualla maailmassa, Tuurnala totesi lopuksi.

teksti: Kari Martiala

Jaa artikkeli
portofnaantali