IMO:n mielestä nykyinen tavoitteisiin perustuva lähestymistapa takaa merenkululle tarpeeksi joustavat ja innovatiiviset menetelmät vähentää liikenteen päästöjä. Menetelmät perustuvat teknisiin ja operatiivisiin ratkaisuihin, joissa keskitytään muun muassa alusten energiakäytön ja -tehokkuuden mittaamiseen ja parantamiseen, Maritime-Executive kirjoittaa.
Merenkulkujärjestö jatkaa ongelmien ratkaisujen työstämistä ja sitoutuu kattojärjestönsä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (sdg, sustainable development goal). Pidemmällä tähtäyksellä IMO:n polttoainetyöryhmä kehittää ja suosittelee uusien alhaisten päästöjen ja nollapäästöjen polttoaineiden käyttöön ottamista. Tällaisia vaihtoehtoja ovat muiden muassa ammoniakki, uusiutuvalla energialla valmistettu vety ja biopolttoaineet.
Pikaratkaisu ei kelvannut IMO:lle
Lontoon kokouksen lopputulema on pettymys ympäristöjärjestöille, jotka ovat ajaneet laivojen nopeusrajoituksia pikaratkaisuna parantaa ihmisten ja eläinten elinoloja sekä ympäristön tilaa, kuten tuoreessa tutkimuksessa sanotaan. Tästä slow shipping -konseptista on toki puhuttu ennenkin ja sitä on olojen pakosta myös kokeiltu. Mutta nyt nopeusrajoitusten odotettiin saavan erityisen paljon huomiota IMO:n kokouksessa.
Laivojen 20 prosenttia hitaammat nopeudet vähentävät reippaasti kasvihuonekaasuja ja ilman saasteita, kuten rikin ja typen oksideja. Hitaammat laivat aiheuttavat 66 prosenttia vähemmän meteliä veden alla ja vähentävät törmäyksiä valaiden kanssa 78 prosenttia, sanotaan tutkimuksessa, jotka ovat teettäneet ympäristöjärjestöt Seas at Risk ja Transport & Environment.
Tutkimus perustuu sille ajatukselle, että hitaammin ajavat alukset kuluttavat vähemmän polttoainetta ja aiheuttavat vähemmän rikin, typen ja mustan hiilen päästöjä. Tutkijoiden mukaan sanottu vauhdin hidastaminen viidenneksellä leikkaisi rikki- ja typpipäästöjä keskimäärin 24 prosentin verran.
Myös hiilidioksidipäästöt pienenisivät. Musta hiili on epäorgaanista hiiltä, jota syntyy hiilivetyjen epätäydellisessä palamisessa yhdessä orgaanisen hiilen kanssa. Musta hiili lämmittää maapalloa, kun orgaaninen hiili taas viilentää ilmastoa.
Musta hiili eli pienhiukkaspäästöt ovat erityisen haitallisia napa-alueilla. Ensinnäkin alukset käyttävät enemmän polttoainetta pohjoisilla vesillä ja toiseksi hiukkaset putoavat lumeen tai jäälle, jolloin ne estävät auringonvalon heijastumista takaisin avaruuteen. Tämä päättymätön kierre nopeuttaa mannerjäätiköiden sulamista, BBC kirjoittaa.
Hitaammin ajava voittaa aina
Vielä ennen IMO:n kokousta Seas at Risk -järjestön edustaja John Maggs korosti sitä, että laivojen nopeusrajoituksilla kaikki osapuolet voittavat.
– Kyseessä on win, win, win -tilanne. Ihmisten terveyshaitat vähenevät, luonto kiittää ja lopulta jopa varustamot voivat säästää rahaa pienemmillä polttoainekuluilla, Maggs hehkutti BBC:lle.
Hänen mielestään nopeusrajoitukset ovat yksinkertaisin ja selkein keino ratkoa lyhyen ajan päästöongelmia. Alusten nopeuksia on helppo valvoa satelliittien kautta.
Nopeusrajoitukset nousivatkin puheenaiheeksi Lontoon kokouksessa. Merenkulun asiantuntijat kuitenkin luottavat vaihtoehtoisiin polttoaineisiin keskipitkän ja pitkän ajan ratkaisuina. Silti monet IMO:n jäsenmaat ovat vaatineet lyhyen ajan nopeita toimia päästöjen pienentämiseksi.
Ranska on esittänyt ratkaisujen etsimistä tankkereista ja bulkkereista konttialusten tai risteilyalusten sijasta. Tanska ehdottaa koko merenkulualalle yhteistä standardia, jossa eri varustamot voivat päättää omista keinoistaan päästöjen vähentämiseksi.
Talouskriisi pakotti hidastamaan vauhtia
Eräät varustamot hyväksyvät myös nopeusrajoitukset, koska niitä on helppo valvoa.
– Slow shipping pienentää paitsi hiilidioksidipäästöjä, myös polttoainekuluja eikä se vaadi erityisiä investointeja. Ratkaisu voidaan ottaa käyttöön vaikka heti, kreikkalainen laivanomistaja Ioanna Procopiu sanoi BBC:lle viime viikolla.
Toisaalta hitaampi meno ei kelpaa suurille varustamoille. Tanskalaisen konttijätti Maersk Linen viranomaissuhteista vastaava johtaja Christopher Bergulf sanoo varustamon vastustavan ideaa.
– Pitää keskittyä alusten energiatehokkuuteen eikä maksiminopeuksiin. Silloin ne laivanomistajat, joilla on tehokkain tonnisto, myös palkitaan, Bergulf selostaa Maerskin kantaa.
Ympäristöjärjestöt ja rajoitusten kannattajat olivat panneet IMO:n suhteen toivonsa siihen, että slow shippingiä on harjoitettu ennenkin. Konseptia kokeiltiin vuonna 2008 alkaneen maailman talouskriisin aikoina, jolloin rahtilaivojen oli pakko hidastaa vauhtia kustannussyistä. Tuolloin nopeuksien pudottaminen keskimäärin 12 prosenttia pienensi polttoaineen kulutusta 27 prosenttia. Sanomattakin on selvää, että myös päästöt vähenivät.
Teksti: Markku Pervilä
