Merenkulkualan toimet päästöjen vähentämiseksi sekä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi etenevät

International Maritime Organizationin (IMO) alainen ympäristönsuojelukomitea Marine Environment Protection Committee (MEPC) 73 kokoontui viime viikolla Lontooseen sopimaan muun muassa merenkulun päästöjen vähentämisen implementoinnin keinoista.

Neuvottelut lyhyen aikavälin konkreettisista toimenpiteistä aloitetaan välittömästi, jotta niistä voidaan päättää jo seuraavassa MEPC kokouksessa tulevana keväänä. Kuva: IMO

Viime huhtikuussa IMO:n jäsenmaat sopivat tavoitteista vähentää globaalin merenkulun kasvihuonepäästöjä. Päätöksen mukaan kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten tonnia/kilometri hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.

IMO päätti myös, että vuotuista kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää – liikennemäärien kasvusta huolimatta – pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja tämän jälkeen jatketaan asteittain hiilidioksidipäästöjen täydelliseen poistamiseen. Nämä rajoitukset koskevat koko meriliikennettä, ei vain uusia aluksia. Merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisesti ja tulokset raportoidaan Euroopan komissiolle. Globaali päästömittausvelvoite astuu voimaan vuoden 2019 alusta lähtien.

Lontoossa MEPC 73 kokouksen aluksi hyväksyttiin työohjelma, jolla nämä tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä saavutetaan. Neuvottelut lyhyen aikavälin konkreettisista toimenpiteistä aloitetaan välittömästi, jotta niistä voidaan päättää seuraavassa MEPC kokouksessa tulevana keväänä.

Toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päätettiin myös mm. uuden IMO kasvihuonepäästötutkimuksen toteuttamisesta vuonna 2019, teknisestä yhteistyöstä, tutkimus ja kehitys työstä sekä päivitetyn strategian laatimisesta vuonna 2023.

”Merenkulkuala on jo vuosia panostanut päästöjen vähentämiseen ja merenkulun kehittämiseen yhä ympäristöystävällisempään suuntaan. On hienoa nähdä, että koko kansainvälisen merenkulkualan toimijat yhdessä tekevät työtä sen eteen että saadaan konkreettiset keinot päästöjen vähentämiseksi. On tärkeää, että tämä työ etenee nyt vauhdilla.” sanoo Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.

Kokouksen toisena pääaiheena käsiteltiin energiatehokkuusindeksiä, Energy Efficiency Design Index (EEDI). EEDI:llä pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kontrolloimalla energiankäyttöä mahdollisimman tehokkaasti. Energiatehokkuuden vaatimuksia päätettiin tiukentaa entisestään tiettyjen alustyyppien osalta.

Kokouksen asialistalla oli myös ensimmäistä kertaa valtameriin kerääntyvän muoviroskan vähentämiseen pyrkivät keinot. Lisäksi MEPC 73 käsitteli tulevaa merenkulun 0,5% rikkirajoitetta (Global Sulphur Cap), joka astuu voimaan maailmanlaajuisesti vuoden 2020 alusta. Kokouksessa vahvistettiin raskaan polttoöljyn kuljetuskielto aluksen polttoaineena alkaen 1.3.2020.

Keskeistä tulee olemaan, miten rikkipäästörajoitteen noudattamista valvotaan ja seurataan globaalisti. Pohjois-Euroopan alueella tiukempi 0,1% rikkirajoite on ollut voimassa jo vuodesta 2015 ja merenkulun rikkipäästöt alueella ovat vähentyneet lähes nollaan.

Suomen Varustamoita MEPC kokouksessa edustanut johtava asiantuntija Olof Widén kommentoi kokouksen tuloksia seuraavasti: ”Keskusteluista huomaa, että ala todella on sitoutunut löytämään yhteiset maailmanlaajuiset ratkaisut ilmastonlämpenemisen hillitsemiseksi. Ratkaisevaa on, että yhteistä tahtotilaa löytyy ja työ konkreettisten toimien saavuttamiseksi on aloitettu.”

 

IMO

Suomen Varustamot

 

Merenkulun hiilidioksidipäästöt. Lähde: Suomen Varustamot

 

 

Jaa artikkeli
Stena Banneri