Traficomin tuore Economic incentives to promote environmentally friendly maritime transport in the Baltic Sea region -selvitys luo yleiskatsauksen Itämeren alueella sovellettaviin taloudellisiin kannustimiin.
– Selvitys on ensimmäinen kattava kuvaus merenkulun ympäristöperusteisista taloudellisista kannustimista Itämeren alueella, ja siitä on mahdollista saada myös taustatietoa Itämeren suojelukomissio HELCOMin suosituksiin tulevaisuudessa, johtava asiantuntija Anita Mäkinen Traficomista summaa.
– Merenkulkuun kohdistuu nyt hyvin erilaisia vaateita, ja on hyvin tärkeää tietää, mitä työkaluja meillä on jo olemassa, ja mitä niistä on opittu. Tämä myös parantaa vaikutusmahdollisuuksiamme EU-komission suuntaan, kun varaudumme Euroopan vihreän kehityksen European Green Deal -ohjelman toimeenpanoon.
Selvityksen laatiminen käynnistyi HELCOM Green Teamin -alatyöryhmän ehdotuksesta. Suomalaiset toimivat hankkeessa aloitteentekijöinä ja ottivat myös vastuun toteutuksesta. Selvityksen rahoitti ja toteutti Traficom kumppaninaan Wega.
– Alunperin selvitys oli tarkoitus julkaista HELCOM Green Teamin kokouksessa 13.5. Maarianhaminassa, mutta tilaisuus peruttiin koronapandemian takia.
Selvitys pohjautuu kattavaan kirjallisuuskatsaukseen sekä kyselytutkimukseen, johon kutsuttiin kansallisia viranomaisia, Itämeren alueella toimivia varustamoita sekä varustamoyhdistyksiä. Laivanvarustajien kirjallisia vastauksia täydennettiin haastattelun avulla.
– Otos on varsin kattava, ja vain Latvian ja Puolan hallinnot eivät vastanneet kyselyyn.
Selvityksen perusteella Itämeren alueen maissa on käytössä varsin monipuolinen valikoima taloudellisia kannustimia. Vastaajilta kysyttiin näiden erilaisten kannustimien käytöstä ja niiden tehokkuudesta.
Rahoituksen ennakoitavuus ja selkeys korostui
Päällimmäisenä nousi esille toive erilaisten tukitoimien ennustettavuudesta.
– Toiminnan pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus ovat ymmärrettävästi tärkeitä asioita kaikille toimijoille. Myös tietoa erilaisista kannustusjärjestelmistä kaivattiin enemmän, Mäkinen sanoo.
Erilaiset rahoitukseen liittyvät mahdollisuudet koettiin vastauksissa kaikkein tärkeimmiksi. Selvityksen mukaan erityisesti kansalliset ja EU- tuet sekä julkiset lainat ja takaukset ovat edistäneet laivanvarustajien investointeja ympäristöystävälliseen tekniikkaan.
– Loppuraportissa pohditaan, muun muassa, että pitäisikö kaikkien Itämeren alueen pankkien tehdä sopimukset Euroopan investointipankin kanssa, mikä avaisi eri toimijoille pääsyn EU:n rahoitusmekanismeihin.
Selvityksessä nousi esille myös Norjassa käytössä oleva typenoksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän NOx-rahaston kaltainen toiminta.
– Tämä ei kuitenkaan toistaiseksi ole mahdollista EU-alueella ilman komission siunausta.
Verohelpotukset tehoavat
Vastaajat pitivät myös ympäristöperusteisia verohelpotuksia tehokkaina taloudellisina kannustimina.
– Selvityksessä pohdittiin myös maasähkön käytön tulemista pakolliseksi tulevaisuudessa. Olisiko hyvä, että kaikki Itämeren maat hakisivat poikkeuksen EU-komissiolta sen verottamisessa. Silloin olisimme kaikki samalla linjalla asian suhteen, Mäkinen sanoo.
Ympäristöperusteiset satama- ja väylämaksut eivät olleet vastaajien mielestä kovin merkittäviä silloin, kun tehdään päätöksiä ympäristöjalanjälkeä pienentävistä alusinvestoinneista.
– Näiden maksujen ja alennusten pienuus verrattuna vaadittavien investointien suuruuteen oli yksi juurisyy. Tämän lisäksi alennusten ei koettu toimivan kannustimina aikarahtimarkkinoilla toimiville laivanvarustajille.
Mäkinen pitää sekä yksityisen että julkisen sektorin käsityksiä yhteen nivonutta uutta raporttia merkittävänä askeleena eteenpäin.
– Tämänkaltaista yhteenvetoa ei ole näin laajassa mittakaavassa koskaan toteutettu. Nyt kun näemme, minkälaisia kannustimia meillä on jo käytössä, ja miten ne ovat toimineet, voimme lähteä edelleen pohtimaan niiden kehittämistä, hän toteaa.
Vaula Aunola
