Virtuaalisessa maailmassa konttilaivan kääntäminen poikittain Suezin kanavaan tai kolaroiminen Holtenaun siltaan on halpaa tosielämän seuraamuksiin verrattuna. Simulaatiokokemus voi olla paljon muutakin kuin monitoreilla päällystetyt seinät ja pakeliittikahvat peltisissä tiskeissä.
Wärtsilä on yhdistänyt virtuaalisen todellisuuden teknologiaa ja merenkulun simulaatiota ajokokemukseksi, jolla aluksen ohjailun todellisuuden tuntua parannetaan entisestään (kuva 1). Virtuaalinen todellisuus voidaan sisällyttää joka lisättynä todellisuutena (Augmented Reality, AR) tai virtuaalisena todellisuutena (Virtual Reality, VR). Lisätyn todellisuuden tekniikalla esimerkiksi hävittäjälentäjän visiiriin saadaan simuloitu kuva koneen alapuolisesta näkymästä, jonne lentäjä ei koneen rakenteiden takia voi nähdä. Koneen rungon alla olevilla kameroilla muodostetaan kuva, joka yhdistetään kypärän visiirissä näkyvään todellisuuteen. Lopputulemana lentäjä näkee koneensa ulkopuolisen ympäristön ja vaikkapa piileskelevän viholliskoneen missä tahansa suunnassa osittain todellisena näkymänä vaikkapa ikkunoiden läpi ja osin lisättynä todellisuutena visiirissään. Nopealla pohdinnalla vaikuttaisi siltä, ettei virtuaalisessa todellisuudessa ikkunoille ei ole enää käyttöä.
Wärtsilän uudessa simulaatiossa käytön vaatima infrastruktuuri on kiinteillä laitteilla varustettuun huonetilaan verrattuna minimaalinen. Merenkulun vanhempi lehtori Jarmo Teränen testaa uuden simuloinnin käyttöä ja kuvaa kokemusta hyvin todenmukaiseksi. ”Saattohinaajan nopeatempoiset liikkeet välittyvät katsella luoden toden tuntuisen kokemuksen. Kuitenkin samaan aikaan jalat seisovat liikkumattomalla lattialla ja se saa aikaan aluksi oudon tunteen”- Jarmo Teränen kommentoi kokemusta. Niin Jarmo kuin muutkin laitetta testanneet kiittelivät visualisointia ja liikkeen tuntemuksen aitoutta. Mitä etuutta nyt kokeillulla ratkaisulla saavutetaan?

Wärtsilä Voyage Solutions toimittaa merenkulun simulaatioita erilaisiin käyttötarkoituksiin asiakkaan vaatimassa laajuudessa. Keveimmillään simulaatiokokemus on kabiinikokoinen matkalaukku, sillä mukaan tarvitaan vain kannettava tietokone, VR-lasit ja potkurilaitteiden kahvat. ”Vaikka laitteisto on lähtökohtaisesti ”stand alone”, se voidaan yhdistää muuhun Wärtsilän simulaatioympäristöön paikallisesti tai verkon välityksellä”- kertoo Raumalla Satakunnan ammattikorkeakoululla laitteita esitellyt Ola Lundqvist Wärtsilä Voyage Solutions:ta.

Paitsi täysin käyttäjää ympäröivä visualisointi, myös esimerkiksi käsien liike on mallinnettu uudessa simulaatiossa. Katsomalla alas telegrammiin voit nähdä omat kätesi ja ohjata tarttumista eri laitteisiin, joita saadaan tarpeen mukaan myös fyysisinä laitteina mukaan kokemukseen. Tästä esimerkkinä nyt käytetyt potkurilaitteiden kahvat.

Erilaisten toimilaitteiden yhdistäminen simulaatioon on siis täysin mahdollista ja laivamallien saatavuutta ei ole rajoitettu. Visualisoinnin yksityiskohtien tarkkuus ratkaisee viime kädessä aluksen mallintamisen hinnan, mutta esimerkiksi hydrodynaaminen malli luo sellaisenaan mainiot puitteet aluksen käsittelyn harjoitteluun erilaisissa olosuhteissa”- Ola Lundqvist kertoo. ”Keskihintainen aluksen mallinnustyö, jolla päästään täyteen vauhtiin simulaatioympäristöissä, on noin 20 tuhannen euron hintainen”- Lundqvist lisää. Paitsi koulutustarkoituksiin oppilaitoksissa, kevyesti mukana kulkeva simulaatioympäristö voisi olla kansipäällystön konsepti aluksen käsittelyn harjoitteluun edessä olevassa ahtaassa määräsatamassa. Satamiin ja väylille sovitetaan alati suurempia aluksia alati pienemmin toleranssein. Riskienhallinnan näkökulmasta mahdollisuus ulkoistaa merioikeudelliset lopputulemat digitalisaation rannattomalle merelle kuulostaa houkuttelevalta.
Teksti ja kuvat: Janne Lahtinen