Satamaympäristön uudistaminen kestävää kehitystä edistävään suuntaan on tutkija Meri-Maaria Salon mukaan varautumista tulevaan. Merkittäviä eivät ole ainoastaan tekniset uudistukset, vaan tärkeää on myös satamissa työskentelevien ihmisten toimintatapojen kehittäminen. Satama voi myös saada kilpailuetua toteuttamalla kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja etupainoitteisesti.
Esimerkiksi EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti asettaa velvoitteita maasähkön ja uusiutuvien polttoaineiden käytölle meriliikenteessä.
– Tilannetta voi edistää jo nyt, eikä vasta sitten, kun vaatimusten mukaisista uudistuksista ja velvoitteista tulee pakollisia, Salo toteaa.
Salo työskentelee Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa satamatoimintoihin keskittyvässä Sustainable Flow -hankkeessa.
Vuonna 2023 alkanut hanke keskittyy keinoihin, joilla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää seitsemässä hankkeen pilottisatamassa. Niitä ovat Porin ja Rauman satamat Suomessa, Maarianhaminan satama Ahvenanmaalla, Norrköpingin ja Oxelösundin satamat Ruotsissa, Tallinnan satama Virossa ja Riian satama Latviassa. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kymmenellä prosentilla hankkeen päätyttyä vuoteen 2026 mennessä ja sen jälkeen. Lähtötasona ovat hankkeen alussa määritellyt luvut.
Sen lisäksi, että jokaisella seitsemällä pilottisatamalla on omanlaisensa liiketoimintaympäristö, ne ovat kestävän kehityksen etenemisen lähtökohdissaan eri vaiheissa. Tavoitteena on, että hankkeessa tuotettua tietoa parhaista käytännöistä voi hyödyntää muissakin Itämeren alueen satamissa. Näin ollen on etu, että hankkeessa on mukana erilaisia lähtökohtia ja satamatoimintaympäristöjä.
Ajotavalla merkitystä, ei vain ajomäärällä
Hankkeen pilottisatamamissa on jo useamman vuoden ajan tehty ja suunniteltu päästövähennyksiin ja energiatehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä. Yleisimmiksi niistä Salo mainitsee vihreän sähkön käytön, LED-valaistuksen ja älykkäät järjestelmät sekä raskaiden koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen sähköistämisen.
Sustainable Flow -hankkeen aikana on korostunut myös se, ettei edistynyt tekniikka yksistään riitä: on huomioitava esimerkiksi yhteistyö kaikkien satama-alueella toimivien tahojen kesken ja kustannustehokkaammat toimintatavat käytännössä. Yksi esimerkki totutun toimintatavan muuttamisesta ja sen vaikutuksista on Ruotsissa Norrköpingin satamasta. Sataman kurottajien asetusten säätäminen tehotilasta normaaliin havaittiin säästävän polttoainetta arviolta 2–3 litraa tunnissa. Tästä edelleen eco-tilaan siirtymisen vaikutukset säästöihin ovat tarkastelussa.
– Uudistuksissa ei ole kyse ainoastaan ympäristökysymyksistä vaan myös rahasäästöistä. Pienistä puroista syntyy suuri virta, Salo sanoo.
Ajotavoilla on selkeä vaikutus polttoaineenkulutukseen. Entistä parempia säästövähennyslukuja voi tavoitella vaihtamalla polttoaineen vihreämpään vaihtoehtoon ja polttoainekäyttöisen laitteiston uusimisella sähkökäyttöiseen. Ruotsin pilottisatamissa nostureita ja raskasta koneistoa on vaihdettu sähkökäyttöisiin, ja uusiutuvaa HVO100-dieseliä on laajalti käytössä.
Satamaan saapuvat alukset muodostavat tavallisesti suurimman osuuden sataman hiilijalanjäljestä. Tähän satamat voivat vaikuttaa esimerkiksi aluskäynnin optimoinnilla ja maasähkön käyttöönotolla. Maasähkön käyttö voi vähentää alusten päästöjä jopa 70 prosentilla laiturissa olon aikana. Nykyisellä hinnoittelulla on satamien mukaan kannattavampaa, jos alukset tuottavat energian itse. Hinnoittelumallin toivotaan muuttuvan, mihin vaikuttaa myös se, että vuoteen 2030 mennessä TEN-T-verkon satamien tulisi tarjota maasähköä suurille kontti- ja matkustaja-aluksille. 2
Kestävyys on etu
Yksi Sustainable Flow -hankkeen toimenpiteistä on asentaa pilottisatamiin aurinkosähköpaneelijärjestelmät. Osassa satamista aurinkosähköä ei vielä ole hyödynnetty, mutta toisissa on. Esimerkiksi Tallinnan satamassa omalla aurinkoenergian tuotannolla katettiin vuonna 2023 omasta sähkön kulutuksesta kolme prosenttia. Tavoitteena Tallinnassa on täysi hiilineutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä. ³
Riian satamassa puolestaan pyritään 90 prosentin tasoon uusiutuvan energian käytössä vuoteen 2030 mennessä. Nimelliskapasiteetiltaan 100 MW aurinkoenergiapuisto on suunnitteilla satamaan, ja se olisikin yksi Baltian suurimmista aurinkoenergiapuistoista. Maarianhaminan satamassa tullaan asentamaan aurinkopaneeleja sekä pysty- että vaakasuunnassa. Tällä kerätään samalla tietoa aurinkoenergian tuotannon kannalta parhaista asennustavoista.
Kierrätystäkin on tehostettu pilottisatamissa. Esimerkiksi Porissa vanhan laiturin materiaalia käytettiin onnistuneesti uuden laiturin rakentamisen taustatäytössä. Vaativan purku-urakan ansiosta työn tehnyt yritys valittiin vuosittain järjestettävän Suomen paras purkutyö -kilpailun finalistiksi. Rauman satamassa puolestaan betonijätettä hyödynnetään rakentamisessa ja viereisen telakka-alueen kalliolouhetta käytetään tietöissä.
Salo näkee, että kestävyyteen kannattaisi suhtautua ikään kuin varallisuutena tai etuna liiketoiminnassa.
– Ideaalisti kestävyyttä voisi ajatella liiketoiminnan kannalta positiivisena omaisuutena kuluerän sijaan.
Teksti: Krista Valkonen, hankeviestijä, Merilogistiikan tutkimuskeskus, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Sustainable Flow -hanke
Sustainable Flow on Interreg Central Balticin osarahoittama hanke, jonka budjetti on 3 421 725,64 euroa. EU-rahoituksen osuus on 80 %. Hankeaika on 1.5.2023–31.5.2026.
Hankkeen aikana kehitetään digitaalinen työkalu hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja energiansäästötoimenpiteiden tueksi ja luodaan konsepti energiansäästöjä ja uusiutuvan energian tuotantoa varten satamissa.
Hanketta johtaa Satakunnan ammattikorkeakoulu. Muut hankepartnerit ovat Sjöfartsverket (Ruotsi), Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu, International Transport Development Association (Latvia), Tallinnan teknillinen yliopisto (Viro), Fintraffic ja Transportföretagen (Ruotsi).
Lähteet:
1 Euroopan unionin neuvosto. (2024). 55-valmiuspaketti.
2 Valtioneuvosto. (2024). Hallitus esittää muutoksia merenkulun ympäristönsuojelulakiin.
³ Tallinnan sataman vuosiraportti 2023
