Yhdysvalloissa presidentin vaihtuminen vaikuttaa maailman rahtimarkkinoihin.
– Perinteisesti merirahdit ovat olleet rauhallisempia republikaanien aikana, mutta nyt jos maailmankaupalle asetetaan tulleja, niin tilanne on aivan uusi. En tiedä mihin se johtaa. Yhdysvallatkin on niin riippuvainen Kiinasta, Tallinnan teknillisen yliopiston Viron merenkulkuakatemian professori Ulla Tapaninen pohtii.
Tapanisen pääviesti on se, että turbulenssia tulee riittämään markkinoilla.
– Lisää muutoksia aiheuttavat suurten kanavien rajoitukset. Suezin kanavan osalta varustamoilla on erilaisia taktiikoita. Toiset ottavat riskejä ja maksavat isommista vakuutuksista, toiset ovat sitä mieltä, että he eivät ota riskejä ja käyttävät turvallisempia reittejä kiertäen Afrikan. Panaman kanava on toinen, jossa liikenne on ollut rajoitettua viime aikoina sateiden vähäisyyden takia.
– Toisaalta voidaan ajatella, että merirahdin hinnat voivatkin nousta, sillä ne ovat olleet tähän asti tolkuttoman halpoja. Tavara kulkee maailman toiselta laidalta hyvin huokealla isoissa laivoissa, Tapaninen sanoo.
– Valitettavasti rauhallinen aika, joka meillä oli pankkikriisin jälkeen vuosina 2009-2020 oli epänormaalia aikaa. Merenkulussa tilanteet muuttuvat aina, jossain on aina kriisi ja sodat nostavat merirahteja. Venäjä ei enää kuljeta öljyään Eurooppaan vaan kauemmas, mikä takaa sinällään jo sen, että laivakapasiteettia tarvitaan enemmän ja rahtihinnat nousevat. Muista tulevista muutoksista puhumattakaan.
Ympäristösäädösten muutos vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa merenkulkuun
– Rikkidirektiivin jälkeen on ryhdytty säästämään polttoainetta, ja laivakoot ovat kasvaneet ihan hurjasti. On ollut kaksi helppoa tapaa säästää, toinen on se, että kuljetetaan enemmän kerralla ja toinen se että ajetaan hitaammin.
Nyt olemme Tapanisen mukaan tilanteessa, jossa pitää ryhtyä investoimaan uuden tyyppisiin aluksiin ja polttoaineisiin, mikä lisää kustannuksia. Paine uuteen kalustoon ja uusiin polttoaineisiin on ihan valtava. Osassa varustamoista on laskettu ihan tosissaan, että kannattaako tehdä niin ettei investoida uuteen, vaan maksetaan sakot.
– Toisaalta konttilaivat tekivät paljon voittoa pari vuotta sitten ja nyt rahat polttavat käsissä, varustamot investoivat paljon.
Se on sähkö!
– Monet puhuvat nyt metanolista, mutta melkein kaikki uudet alukset ovat enemmän tai vähemmän sähkölaivoja. Se mistä alkuperäinen energia tulee, sitä pohditaan, mutta osan matkaa ja satamissa mennään varmasti yhä enemmän sähköllä. Sähköenergian häviö potkurista ulos on vain puolet alkuperäisestä energiasta, kun vedyllä jäljelle jää vain kuudesosa ja metanolilla kahdeksasosa. Energianhäviöt ovat niin hurjia siinä matkan varrella.
Tapaninen uskoo, että kaikki tulee menemään sähköllä mikä voi mennä.
– Valtameren yli ei voida mennä sähköllä, sillä sellaisia määriä akkuja ei laivoihin mahdu, että ne riittäisivät. Kaikki pienemmät alukset sähköistyvät ja meidän Itämeren liikenteessä osa matkasta tullaan mennään sähköllä.
Rahtiantajien kannattaa Tapanisen mukaan miettiä eri vaihtoehtoja rauhallisesti. Silloin kun riittää hitaampi ja halvempi matkanteko, kannattaa käyttää ekologisia hitaampia kuljetusmuotoja. Ja käyttää nopeampia ja kalliimpia yhteyksiä kun kuljetuksilla on kiire. Nykyisin nopeissa kuljetuksissa menee tuotteita, jotka voisivat mennä hitaamminkin.
– Oma portfolio kannattaa käydä läpi, se minkälaisia kuljetusratkaisuja tarvitaan, hän neuvoo.
– Valitettavasti vaikuttaa turhalta haikailla, että kuljetuskustannukset laskisivat. Sen sijaan tulee miettiä, että jos kuljetuskustannukset vaikka tästä tuplaantuisivat, minkälaisia kustannustekijöitä me voimme ottaa pois kuljetuksista, esimerkiksi ylimääräisiä käsittelyjä tai turhaa odottamista.
Iso rakennemuutos käynnissä kohti kasvukeskuksia
– Jo nykyisin suomalaisen tuotannon gravitaatiokeskipiste on Riihimäellä ja kulutuksen keskipiste Hämeenlinnassa. Leikkimielisesti voi ajatella, että jos Suomessa voisi olla vain yksi satama, Häme olisi paras sijainti palvelemaan koko Suomea, Tapaninen laskee.
Iso asia satamille onkin, mitkä satamat pystyvät lähtemään energiamurrokseen mukaan.
– Satamien pitää investoida entistä vahvemmin sähköistysjärjestelmiin ja digitalisaatioon. On epäselvää, onko kaikilla varaa siihen. Me olemme aika pieni maa pienellä alueella. Suomalaisten kulutustavaroista joka tapauksessa suurin osa tulee Vuosaaren kautta ja ajaa tarvittaessa Ivaloon saakka, eli kulutustavarapuolella merikuljetusvirrat ovat jo huomattavan keskittyneet.
Teksti Kari Martiala
