Uudenkaupungin telakan yli 130-vuotinen toiminta kattaa lukuisia omistajamuutoksia. Tuotepalettia on mukautettu ajan myötä markkinoiden tarpeisiin. Telakan asema on nyt vahvistunut uusien omistajajärjestelyjen, uusien investointien ja moninkertaiseksi kasvaneen tilauskannan seurauksena.
Navigatorilla oli tilaisuus haastatella telakan toimitusjohtajaa Juha Granqvistia heinäkuun alussa ja vierailla telakalla, jossa kasvanut tilauskanta ilmeni vilkkaana touhuna koko telakka-alueella.
Katsaus telakan historiaan
Telakan toiminta juontaa niinkin kauas kuin vuoteen 1893. Ensimmäisen sadan vuoden aikana omistus muuttui tiuhaan, muun muassa kolme kertaa konkurssin seurauksena. 1930–luvulla omistajaksi tuli laivanvarustaja Gustaf Eriksson Ahvenanmaalta. Omistus siirtyi 1973 edelleen Rauma-Repola Oy:lle ja vuonna 1991 laivanrakennustoiminta päättyi konkurssiin, kun telakka oli ollut lyhyen jakson kaupungin omistuksessa. Sodan jälkeisenä aikana painopiste oli voimakkaasti laivojen toimituksissa Neuvostoliittoon, kuten kaikilla telakoilla Suomessa.
Vuonna 1987 perustettu, aluksi Uudenkaupungin Orivossa toiminut veneyritys Uudenkaupungin Työvene Oy (seuraavassa Työvene) tuli mukaan kuvioihin vuonna 1994 telakkalaitoksen omistajana ja käyttäjänä. Myöhemmin aina vuoteen 2019 saakka merkittävimpänä vaikuttajana oli pitkään Harri Putro. Vuonna 2008 Putro houkutteli mukaan yritystoimintaan tuolloin Yhdysvalloissa Almaco Oy:n palveluksessa olleet nykyisen toimitusjohtajan (CEO) Juha Granqvistin ja nykyisen operatiivisen johtajan (COO) Janne Kosomaan. Yrityksen vetovastuu (toimitusjohtajuus) siirtyi vuonna 2019 Juha Granqvistille.
Telakan tontti on edelleen kaupungin omistuksessa ja Työveneen käytössä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kaikki muu, rakennukset, koneet, laitteet ovat Työveneen taseessa.
Viime vuosien kehitys
Työveneellä on ollut yhteistyötä ja yhteishankkeita usean vuoden ajan virolaisen Baltic Workboats AS:n kanssa (BWB). Näillä kahdella yrityksellä on melko samankaltaisen tuoteprofiili, mutta Työveneellä on mahdollisuus rakentaa ja toimittaa huomattavasti suurempia aluksia kuin BWB:lla telakaltaan Nasvassa, Viron Saarenmaalla. Molemmat yritykset olivat tuohon aikaan yksittäisten henkilöiden omistuksessa. BWB on edelleenkin kokonaan perheomistuksessa.
Vuonna 2023 Työvene ja BWB päättivät yhdistää voimansa siten, että perustettiin 50 – 50 omistuspohjalla Nordic Yards Oy, jonka omistajia olivat BWB:n omistajat (50 %) ja Työveneen kaksi suomalaista omistajaa (2 x 25 %). Työvene yrityksenä on kokonaan Nordic Yards Oy:n omistuksessa. Edelleenkin Työveneen omistajina oli tuohon aikaan siis muutama yksityishenkilö Suomessa ja Virossa.
Työveneen toiminnan ennakoitu laajentuminen edellytti ilman muuta vahvempaa omistuspohjaa. Tämä on nyt toteutunut siten, että suomalainen varsin uusi yritys Helsingin ja Tukholmankin pörssissä listattu Summa Defence Oy (jäljempänä Summa) hankki omistukseensa Nordic Yards Oy:n koko osakekannan siten, että aikaisemmista Nordic Yardsin osakkaista tuli osakevaihdon seurauksena Summan osaomistajia. Tämän seurauksena siis Summa omistaa Nordic Yardsin (ja siis edelleen Työveneen) kokonaan ja BWB sekä Granqvist ja Kosomaa ovat nyttemmin osaomistajia Summassa (BWB 8,23 % ja Granqvist sekä Kosomaa kukin 4,12 %).
Omistuspohjan laajentaminen katsottiin välttämättömäksi, jotta toiminnan ja toimitusten rahoitus voisi onnistua ja jotta yrityksellä olisi mahdollisuus investoida tuotantolaitokseen ja järjestelmiin, mikä olisi ehdottoman tarpeellista volyymin kasvaessa. Järjestely Summan kanssa varmistui kesäkuussa 2025.
Summa on nyttemmin listattu pörssiin sekä Helsingissä että Tukholmassa. Summan alkutaival ja kehitys ovat olleet varsin näkyvästi esillä Suomen lehdistössä.
Työveneen talous
Työveneen liikevaihto on ollut viimeisen viiden vuoden aikana tyypillisesti 15 – 20 MEUR vuodessa ja liiketulos keskimäärin marginaalisesti positiivinen. Omaa henkilöstöä on ollut kyseisellä viiden vuoden jaksolla n. 40, mikä on aivan viime aikoina kuitenkin nostettu tasolle 80. Nyt sovittu tilauskanta vaatii väistämättä henkilöstön kasvattamista edelleen.
Pörssiomisteisena yhtiönä Työvene ei julkaise ennusteita volyymin kasvusta, mutta koska tilauskannan laivoja toimitetaan otaksuttavasti vuoden 2028 loppupuolelle saakka, liikevaihto ilman muuta moninkertaistuu tällä jaksolla. Ennuste on, että vuosikymmenen lopulla voitaisiin olla tasolla 100 MEUR vuodessa.
Työveneen tilauskanta
Työvene julkaisee varsin niukasti tietoja yksittäisistä tilauksista. Aikaisemmin julkaistujen tietojen perusteella tilauskantaan sisältyvät seuraavat toimitukset:
Alus Pituus (m) Asiakas
Vartiolaiva 25, 1 96 Meyer Turku (kansirakenteet, varustelu, koko aluksen käyttöönotto ja testaus)
lopputilaaja Suomen Rajavartiolaitos
Vartiolaiva 25, 2 96 kuten laiva 1
Miehistönkuljetusalus, 1 29 Maritime Craft Services (Clyde) Ltd, UK
Miehistönkuljetusalus, 2 29
Miehistönkuljetusalus, 3 29
Matkustaja-alus 1 40+ Torghatten AB, Ruotsi
Matkustaja-alus 2 40+
Luotsiasema-alus 1 80 DAB Vloot, Belgia
Luotiasema-alus 2 (optio) 80
Vartiolaivat ovat edelleen kehitetty muunnelma vartiolaiva Turvasta, jonka Rauman telakka toimitti Rajavartiolaitokselle vuonna 2014. Miehistökuljetusalukset tulevat toimimaan pääasiassa Pohjanmerellä ja palvelevat ripeästi laajentuvaa merituulivoimasektoria alueella. Matkustaja-alukset asetetaan liikenteeseen Ruotsin länsirannikolla ja luotsiasema-alus tulee tukemaan luotsaustoimintaa Belgian rannikolla.
Lukuun ottamatta vartiolaivoja kaikki tilaukset ovat siis vientitoimituksia. Luonteva markkina-alue Työveneelle näyttää olevan Pohjois-Eurooppa.
Työveneen toiminta
Kuten tänään kaikilla Suomen telakoilla toiminta pohjautuu voimakkaasti alihankinnan käyttöön. Työveneen 80 henkilöstä toimihenkilöitä on 40, joista 10 tuotesuunnittelussa, ja työntekijöitä 40.
Laivojen suunnittelu hoidetaan tyypillisesti yhteistyössä suunnittelualihankintayritysten kanssa. Asiakkaasta ja tuotteesta riippuen Työveneen omilla suunnittelijoilla on kuitenkin usein rooli myös tuotteen konseptisuunnittelussa.
Runkotuotannossa tukeudutaan suomalaisten alihankkijoiden lisäksi pitkälti koko Itämeren alueella oleviin toimittajiin. Samoin varustelussa käytetään toimittajia Euroopan laajuisesti. Kuten muillakin telakoilla Suomessa telakan oma väki on tyypillisesti suomalaisia kun taas alihankintaverkoston väki on voittopuolisesti muualta Euroopasta.
Neuvostoliiton romahtaminen 1990 – luvun alussa ja useiden Itä-Eurooppalaisten maiden irtautuminen itäblokista johti siihen, että eurooppalaisten telakoiden saataville tuli huomattavasti kohtuullisen edullista ja kokenutta henkilöstöä, mikä on merkittävästi hidastanut laivanrakennuksen siirtymistä Euroopasta Kauko-Itään. Tämän tekijän kustannusetu on vähitellen kuitenkin häipymässä.
Telakka Olkiluodossa
Muutama viikko sitten uutisoitiin, että Työvene on hankkinut omistukseensa Olkiluodon telakan, joka sijaitsee hyvin lähellä Teollisuuden Voima Oy:n ydinvoimala-aluetta ja noin tunnin ajomatkan päässä Uudenkaupungin telakasta pohjoiseen.
Kauppa käsittää kaikki telakka-alueella olevat rakennukset ja laitteet sekä pitkäaikaisen vuokrasopimuksen telakan maa-alueesta, jonka omistajaksi jää Teollisuuden Voima. Työveneen kasvanut tilauskanta on vaatinut kapasiteetin kasvattamista. Torghattenille Ruotsiin toimitettavat matkustaja-alukset tullaan rakentamaan Olkiluodossa.
Markkina ja tuotteet
Työvene tuntuu löytäneen itselleen hyvin luontevan ja jopa turvallisen tuote- ja markkinasegmentin. Kuten hyvin tiedetään laivanrakennus on maailmassa siirtynyt erittäin voimakkaasti Euroopasta Aasiaan, ensin Japaniin, siiten Etelä-Koreaan ja viimeksi Kiinaan. Euroopan telakoiden osuus maailman laivanrakennuksesta oli vielä 1960 – luvun lopulla 80 % kun se tänään on tasolla 5 %.
Työvene näyttää keskittyvän Euroopan ja erityisesti Pohjois-Euroopan alueeseen, tietyn kokoisiin aluksiin (tyypillisesti pituus alueella 30 – 80 m, joskin Uudenkaupungin rakennusalusta mahdollistaa jopa 120 m pitkien runkojen rakentamisen ja vesillelaskun), erikoisaluksiin ja laivatyyppeihin, joita ei rakenneta suurina sarjoina ja jotka suunnitellaan asiakaskohtaisesti.
Näitä laivoja ovat tyypillisesti monet julkiseen toimintaan tarkoitetut alukset (kuten sotalaivat, vartiolaivat, luotsitoiminnan tukialukset ym. myös esimerkiksi jäänmurtajat), erityyppiset matkustaja/matkustaja-autolautat, offshore – toiminnan tukialukset (erityisesti kasvava merituulivoimasektori), ruoppaajat ja muut työalukset ym. Tälle jonkin verran hajanaiselle tuotesegmentille oleellisimmat tekijät ovat:
• Tilaajilla ei ole kiinnostusta eikä edellytyksiä hoitaa hankintoja toiselta puolelta maailmaa siis esimerkiksi Kiinasta
• Paikallinen kilpailu Euroopassa on vähentynyt dramaattisesti telakkateollisuuden supistumisen myötä
• Pitkälle räätälöidyt alle 100 metriset erikoisalukset, jotka eivät sovellu suurempien telakoiden tuotantoon
Tämän valossa edellytykset Työveneen kasvulle ovat suhteellisen valoisat.
Työvene osana Suomen telakkateollisuutta
Suomen telakoiden yleiskehitys on pitkälti ollut samansuuntaista kuin muissa Euroopan maissa. Telakoiden määrä on supistunut, tuotevalikoima on kaventunut, alihankinnan osuus on voimakkaasti lisääntynyt ja omistuksia on siirtynyt Suomesta ulos.
Meyer Turulla on tukeva asema ultrasuurten risteilylaivojen toimittajana, Rauma Marine Constructions’in (RMC) vahva asema sotalaivojen toimittajana lienee Suomelle välttämättömyys. Hiukan maailmalla tänään epämääräinen jäänmurtajasektori on sekä RMC:n että Helsingin telakan intressissä. Työveneellä tuntuu olevan näistä kolmesta selkeästi poikkeavat rooli ja markkinasegmentti.
Teksti Eero Mäkinen
Kuvat Uudenkaupungin telakka ja Kasper Dudzik.
