Matkustajalaiva-varustamot ovat pohtineet uusia kohde- ja reittivaihtoehtoja ruotsinristeilyjen tilalle. Vielä 1970 -luvulla esimerkiksi FÅA, joka myöhemmin oli perustamassa Siljaa, ajoi reittiä Helsinki-Kööpenhamina-Travemunde-Helsinki.
– Moni uusi kohde on haasteellinen satamajärjestelyjen osalta ja osa kohteista taas sijaitsee aivan liian kaukana, kuten esimerkiksi Tanska. Puolan Gdansk alkaa olla jo niin kaukana, että matkalla pitäisi olla vähintään 3 yötä. Ja tämä tietysti nostaisi matkan hintaa. Suomalaiset eivät olisi valmiita maksamaan risteilyistään enempää, Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoo.
Tallink Siljan Helsinki-Riika-risteily on ollut tähän mennessä menestystuote ja kuusi uutta risteilyä on lisätty elokuun loppuun.
– Myös Turku-Tallinna-risteily ja reitti on myynyt hyvin. Saarenmaalle tehdään yksi erikoisiristeily ja Helsingistä pääsee Ahvenanmaalle. Helsinki-Tallinna-reitillä on tänä kesänä normaalia enemmän kapasiteettia, eli tilaa varmasti riittää matkustajille. Myös Tukholma-Visby risteily on ollut ruotsalaisten keskuudessa erittäin suosittu ja sinnekin lisättiin vuoroja.
Syksy on Nöjdin mukaan kuitenkin vielä iso kysymysmerkki, erityisesti Ruotsin liikenteen osalta.
– Suomalaisille matkustajille on tänä kesänä tarjolla upea reittivalikoima Itämeren kohteisiin. Tällaisia kesäkohteita ei ole koskaan ennen ollut näin useita valikoimassamme. Lisäksi monessa kohdemaassa on hyvin rauhallista matkustaa, Nöjd sanoo.
Koronaviruksella oli Tallink Siljalle dramaattiset vaikutukset. Käytännössä 85 % tuloista katosi, kun suuri osa laivoista jäi seisomaan satamiin. Toukokuussa matkustajamäärät olivat noin 91 % pienemmät kuin vastaavana aikana vuonna 2019. Henkilöautoja kuljetettiin toukokuussa -75 % vähemmän. Työntekijöitä on Suomessa lomautettu pitkiksikin aikoja. Virossa, Latviassa ja Ruotsissa on lisäksi jouduttu irtisanomaan yhteensä noin 800 työntekijää.
Korona-aikana hyvin vetänyt rahtiliikenne on pistänyt varustamot suunnittelemaan tulevaa toimintaansa. Esimerkiksi Tallink osti rahtilaivan, Finnlinesin entisen M/S Finnsailorin, joka on ajanut DFDS:n liikennettä M/S Sailorina. Rahtialus on Tallinkin mukaan strateginen hankinta tulevaisuuteen.
Eckerö Line oli liikkeellä jo aikaisemmin hankkimalla Finbo Cargo -aluksen, jolla saadut kokemukset ovat olleet varustamon mukaan positiivisia.
Viking Linen kaikki laivat ovat jo merellä
Viking Linellä seurataan tarkasti laivaristeilymarkkinan tilannetta. Perinteisten risteilyjen ohella M/S Cinderella tulee tekemään Visby-risteilyjä ja M/S Gabriella risteilee Helsingistä Maarianhaminaan.
– Kaikki laivamme ovat jo liikenteessä, eivät vielä normaaliliiketeessä, mutta merellä kuitenkin. Se on askel oikeaan suuntaan, Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström iloisee.
– Meille myönnettiin myös ensimmäisenä varustamona maailmassa koronatyöstämme luokitusseura DNV-GL:n verifionti. Se osoittaa, että olemme tehneet hyvää ennaltaehkäisevää työtä taudin taltuttamisessa. Työ jatkuu edelleen ja se on meille tärkeää.
Viking Linen toiminta riippuu pitkälti Ruotsin korona-tilanteesta, sillä Ruotsi on varustamon toiseksi suurin markkina-alue.
– Se on aiheuttanut meille paljon murheita ja jos tilanne siellä ei palaudu normaaliin, meidän on harkittava kaikkia mahdollisuuksia. Ikävintä tässä ovat henkilökunnan lomautukset. Toivomme, että voimme pian palata normaalitilanteeseen, Boijer-Svahnström sanoo.
– Kun tilanne Ruotsissa normalisoituu voimme aloittaa liikennöimään eri kapasiteetilla ja kaikilla reiteillä. Ulkomaalaiset matkustajat ovat myös tärkeä osa meidän toimintaamme. Heidän tilannettaan emme vielä osa ennustaa. Normaalisti meillä on heinäkuussa lähes miljoona matkustajaa. Jäämme tänä vuonna tästä kauas.
Matkustajamäärien romahduksen myötä Viking Linen tulot ovat pienentyneet voimakkaasti. Kustannuksia ei ole kuitenkaan ollut mahdollista pienentää samaan tahtiin, ja siksi kassavirta oli maalis-huhtikuussa voimakkaasti negatiivinen.
– Olemme pysäyttäneet kaikki mahdolliset menot lomauttamalla henkilökuntaa ja käymällä läpi tavarantoimittajareskontraa sopeuttaaksemme yhtiön vallitsevaan tilanteeseen.
– Alan syklisyys ei ole meille uutta, sillä elämme sen kanssa joka vuosi. Korkeasesongilla on ratkaiseva merkitys vuoden tulokselle.
Finnlinesin laivat ovat liikkuneet normaalisti
Koronavirusepidemiasta huolimatta kaikki Finnlinesin roro ja ropax alukset ovat liikennöineet normaalisti, sillä elintarvikkeiden, lääkkeiden ja muiden yhteiskunnallisesti tärkeiden hyödykkeiden kuljetus maasta toiseen on tärkeää myös poikkeustilanteissa. Korona vaikutti myös Finnlinesin rahtiliikenteeseen, joka väheni huhti-toukokuussa toistakymmentä prosenttia.
Finnlines kuljettaa yli kolmanneksen arviolta noin miljoonasta rekasta, jotka kulkevat kolmen tärkeimmän merisillan eli Suomi-Viro, Suomi-Ruotsi ja Suomi-Saksa kautta. Nämä merisillat yhdistävät Suomen muuhun Eurooppaan.
– Finnlinesilla onkin merkittävä rooli Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa, yhtiön talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld sanoo.
– Koska kaupat ovat pysyneet auki koronasta huolimatta, teollisuudessa on tehty töitä ja rakennustoiminta on jatkunut, rahtialuksillekin on riittänyt kuljetettavaa. Viime viikkoina rahtiliikenne on jälleen piristynyt.
Matkustusrajoitukset ovat kuitenkin näkyneet selvästi myös Finnlinesin matkustajaliikenteessä, joka muodostaa noin 10% yhtiön liikevaihdosta.
Finnlinesissa odotetaankin Saksan Travemündeen suuntautuvan matkustajaliikenteen purkamista. Näillä näkymin matkustajaliikenne avautuu 10.7. alkaen.
– Saksa on Suomen suurin kauppakumppani ja Saksa-Suomi matkustajaliikenteen avaamisella on myös suuri merkitys Suomen matkailu- ja ravintika-alalle. Siksi on tärkeää saada liikenne avattua mahdollisimman nopeasti.
Viime viikkoina moni suomalaismatkailija suuntaa lomalle Ahvenanmaalle ja Naantalista lähtevillä aluksilla voi matkata Långnäsiin, jossa alukset pysähtyvät matkallaan Kapellskäriin.
”Huippusesongin aika on jo menenetty”
Eckerö Linen alukset M/S Finlandia ja M/S Finbo Cargo ovat olleet liikenteessä koko korona-ajan, sillä aluksille on riittänyt rahtia, vaikka matkustajaliikenne onkin ollut pysähdyksissä.
– Rahtia on kulkenut ihan normaalisti. Esimerkiksi päivittäistavarakaupalle kriittisiä tuotteita tuodaan Suomeen Baltian kautta, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keränen kertoo.
Matkustajaliikenteen käynnistyminen helpottaa varustamon tilannetta, mutta matkustajamäärärajoitus, 50% laivan kapasiteetista heikentää mahdollisuuksia tehdä tulosta.
– Kesä tuo normaalisti 30% liikevaihdostamme, mutta nyt tämä huippusesogin aika on jo menetetty, sillä kansainvälisten matkailijoiden määrä tulee jäämään odotettua vähäisemmäksi.
Epävarmuus Suomen rajojen avautumisesta on saanut monet eurooppalaiset matkailijat suuntaamaan kulkunsa muualle.
– Kansainväliset matkailijat eivät tee päätöksiä tällaisella aikataululla, Keränen uskoo.
Perinteisesti varustamoille hyvä elokuu näyttää sekin edellisiä kesiä heikommalta.
Eckerön henkilöstöstä on kevään aikana ollut lomautettuna pahimmillaan 70% ja Keränen uskoo, että lomautukset jatkuvat myös syksyllä.
– Kun edessä on ankea kesä ja myös syksyllä on vaikeaa tehdä tulosta. Talvi joudutaan sinnittelemään ja se huolestuttaa. Positiivista on ollut se, että meillä eri osapuolien välillä yhteishenki on ollut erittäin hyvä. On puhallettu yhteen hiileen ja toimittu joustavasti maa- ja merihenkilökunnan kesken, Keränen iloitsee.
Wasalinen tuki on rahtiliikenteessä
Merenkurkussa, Vaasan ja Uumajan välillä laivaliikennettä harjoittavan Wasalinen matkustajaliikenne loppui lähes kokonaan keväällä. Varustamon tilanne on muita varustamoja ahtaampi, sillä koko liikenne suuntautuu Ruotsiin.
– Onneksi meillä on myös rahtipuoli ja rahtia onkin ollut hyvin, Wasalinen Business Development Manageri Jennie Hinz kertoo.
– Tällä hetkellä meillä on vain pieni määrä yksityishenkilöasiakkaita, jotka matkustavat reitillämme ja varaustilanne kesäksi on hyvin heikko, alle 10% viime vuoteen verrattuna.
Wasaline on joutunut myös lomauttamaan henkilöstöään ja Hinzin mukaan varustamo on tehnyt kaikkensa vähentääkseen kulujaan.
– Voimme vain luottaa siihen, että viranomaiset tekevät oikeita päätöksiä, jotka vaikuttavat myönteisesti tilanteeseen. Kun koronakäyrä jatkaa laskemista niin toivon, että ihmiset uskaltavat taas matkustaa. Sitä mukaa kun kysyntä nousee, lisäämme tuotteita ja palveluja.
– Kaipaan sitä tilannetta, että terminaali on ennen lähtöä täynnä ihmisiä, jotka odottavat innolla päästää laivaan ja matkalle. Pelkään että koronan vaikutukset tulevat näkymään vielä pitkään, mutta toivon, että saamme palata pikkuhiljaa siihen turvallisesti arkeen, joka meillä oli ennen Koronaa, Hinz sanoo.
Teksti Kari Martiala
