I/b Arktika lähti Pietarin Baltijskin telakalta syyskuun 22. päivänä viralliselle merikoeajolleen kohti Jäämerta ja pohjoisnapaa. Alus saavutti navan 3. päivä lokakuuta ja telakan ilmoituksen mukaan jääolot olivat pohjoisnavalla vuodenaikaan nähden tavalliset.
Arktika on ensimmäinen projekti 22220 -nimisestä viiden jäänmurtajan sarjasta. Aluksen pituus on 173 metriä, leveys 34 metriä ja uppouma 33 500 tonnia. Täydellä teholla Arktikan kolme sähkömoottoria tuottaa 60 MW:n kokonaistehon.
Pohjoisnavan merikoeajolta Arktika palaa kotisatamaansa Murmanskiin. Siellä aluksen tilaaja Rosatomflot ottaa laivan virallisesti haltuunsa ja siirtää sen aktiivipalvelukseen Koillisväylän liikenteen avustustöihin tulevaksi talveksi. Kuten sanottu, Arktika saa seuraa neljästä sisaraluksesta, joista Sibir ja Ural ovat jo varusteltavina. Neljäs alus on rakenteilla ja viides laiva on tilattu.
Arktikan alkuperäinen kaima palveli Venäjän murtajalaivastossa vuosina 1975-2008. Itse asiassa uusi Arktika seuraa edeltäjänsä vanavesissä, sillä alkuperäisestä Arktikasta tuli 43 vuotta sitten ensimmäinen pohjoisnavalle päässyt pinta-alus vuonna 1977.
Strategisella hankkeella on ollut isoja hankaluuksia
Venäjällä laivanrakennushanke numero 22220:llä on aina presidentti Vladimir Putinia myöten ylimmän valtionjohdon vankka tuki. Uudet ydinmurtajat nähdään Koillisväylän liikenteen ympärivuotisen avaamisen strategisena perustana ja samalla Venäjän ylivallan osoituksena arktisilla merillä. Venäjä on maailman ainoan ydinkäyttöisen murtajalaivaston isäntä.
Uudet Arktika-luokan murtajat kykenevät avaamaan väylän jopa kolmimetriseen kiintojäähän nesteytettyä maakaasua rahtaavia LNG-tankkereita varten.
Arktikan rakennustyöt alkoivat Pietarissa marraskuussa 2013. Sibirin levyt leikattiin toukokuussa 2015 ja Uralin seuraavan vuoden heinäkuussa. Hankkeella on ollut rankkoja vastoinkäymisiä, ja esimerkiksi Arktikan ensimmäisellä koeajolla Suomenlahdella sen yksi sähkömoottori syttyi tuleen sillä seurauksella, että alus piti telakoida uudelleen.
Tulipalon takia Aktika ei vieläkään kykene toimimaan täydellä voimallaan, vaan alus ajaa osittaisella 50 MW:n teholla. Kuten High North News kirjoittaa, murtajien myöhästymiset ja budjettien paukkumiset ovat saaneet länsimaiden asiantuntijat epäilemään koko murtajahankkeen onnistumista ja ennen kaikkea näiden uusien alusten kestävyyttä Koillisväylän oloissa.
Toisaalta Arktikan onnistunut reissu pohjoisnavalle, vaikka alkusyksyn helpohkoissa oloissakin, alleviivaa venäläisten väitteitä siitä, että heidän aluksensa kykenevät ajamaan Jäämerellä kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa keleissä.
