Merihenkilöstön saatavuus on noussut yhä ajankohtaisemmaksi aiheeksi meillä Suomessa ja kansainvälisesti. Suomessa varustamot kokevat pulaa osaavasta työvoimasta jo nyt. Henkilöstön saatavuusongelmat ovat nousseet keskiöön myös varustamoiden kansainvälisissä kattojärjestöissä International Chamber of Shippingissä (ICS) ja European Community Shipowners’ Associationissa (ECSA). Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa merihenkilöstön maailmanlaajuinen saatavuus on huomioitu keskeisenä tulevaisuuden haasteena. Huoltovarmuusorganisaation Vesikuljetuspoolin tilaamassa Suomen merikuljetusten huoltovarmuusselvityksessä ilmeni sama ongelma. Selvityksessä todettiin, että jatkuessaan osaavan työvoiman saatavuusongelmat voivat olla haaste Suomen huoltovarmuudelle.
Suomen Varustamoissa on tartuttu aiheeseen mm. viime vuonna järjestetyssä Tulevaisuuden merenkulun osaaja seminaarissa ja työpajassa. Tilaisuudessa keskusteltiin työvoiman saatavuuden tilanteesta ja pohdittiin ratkaisuja alaa haastavaan työvoimapulaan yhdessä merenkulun eri sidosryhmien kesken.
Pulaa tekijöistä on jo koettu kaikissa merityön vakansseissa, sekä erityisesti konepuolen osaajissa. Suomen osalta keskeisenä huolenaiheena on, ettei nuoria ammattilaisia saada tarpeeksi alalle korvaamaan lähivuosina runsain mitoin eläköityvää merityövoimaa. Samalla on huomattu, että merenkulkualan oppilaitoksissa aloittavista opiskelijoista hälyttävän suuri osa jättää opintonsa kesken. Työvoiman saatavuuteen vaikuttaa myös, että naisia edelleen hakeutuu merityöhön suhteellisen vähän. Lisäksi merenkulkijoiden työurat eivät aina jatku eläkeikään saakka, vaan meritöistä jäädään enenevissä määrin pois mm. terveyssyistä.
Tuumasta toimeen työryhmien avulla
Taannoisessa seminaarissa käydyssä työpajakeskustelussa kartoitettiin keskeisiä työvoimapulaan vaikuttavia tekijöitä ja keskityttiin erityisesti merialan koulutuksen ja ohjattujen laivaharjoitteluiden kehittämiseen, alan houkuttelevuuden parantamiseen, sekä alalla pysymiseen. Merkittävinä kehityskohteina nähtiin myös laivan työolojen ja työhyvinvoinnin parantaminen johtamisen ja työkulttuurin kehittämisen keinoin, sekä pätevyys menettelyiden yksinkertaistaminen. Rakentavan työpajan tuloksena päätettiin perustaa alan yhteinen hanke ja työryhmät esiin tulleiden asioiden eteenpäin viemiseksi.
Suomen Varustamot on alkuvuonna aloittanut Merihenkilöstön saatavuus hankkeen. Työpajassa esitetyn mukaisesti, hanke koostuu työryhmistä, joissa suunnitellaan ja koordinoidaan toimenpiteitä työvoimatilanteen parantamiseksi. Ohjausryhmän lisäksi, työryhmät ovat Koulutuksen kehittäminen, Harjoittelun kehittäminen & koulussa ja alalla pysyminen sekä Alan houkuttelevuus ja näkyvyys. Työryhmät koostuvat mm. varustamoiden ja työntekijäliittojen, alan oppilaitosten, Opetushallituksen, Merimieseläkekassan, Traficomin sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajista.
Koulutuksen kehittämisen työryhmässä on pohdittu syitä opintojen keskeyttämiselle. Työryhmä on miettinyt erilaisia tapoja, joilla opiskelijat saataisiin merityöhön nykyistä aiemmassa vaiheessa ja samalla opiskelijat pääsisivät aiemmin osaksi merenkulkuyhteisöä ja sitoutuisivat alaan. Osana ongelmaa on tunnistettu myös opettajapula ja resurssipula, ja työryhmä on pohtinut, olisiko esimerkiksi merikoulujen välisen yhteistyön kehittäminen ratkaisu näihin haasteisiin. Lisäksi on tunnistettu, että merenkulku ja merillä tarvittavat taidot tulevat muuttumaan merkittävästi vihreän siirtymän myötä ja työryhmässä keskustellaan, miten elinkeinon tunnistamat osaamistarpeet parhaiten välitetään kouluille.
Harjoittelun kehittäminen & koulussa ja alalla pysyminen työryhmän savotta on alkanut koulutukseen kuuluvan merityön harjoittelujaksojen käytäntöihin perehtymisellä. Työryhmässä on keskusteltu paljon onnistuneen harjoittelukokemuksen merkityksestä ja siitä, miten harjoittelijat otettaisiin aluksella vastaan tulevina kollegoina. Työryhmässä on käsitelty harjoitteluvastaavan roolia ja tiedonvaihtoa harjoitteluvastaavan ja koulun välillä. Työryhmä tulee esittämään kehitysideoita, kun työ etenee.
Alan houkuttelevuus ja näkyvyys työryhmässä keskitytään kartoittamaan toimenpiteitä, joilla merialan näkyvyyttä sekä työn houkuttelevuutta saataisiin nostettua erityisesti nuorten parissa. Keskeisiä keinoja ovat mm. sosiaalisen median nuorille relevanttien kanavien kuten TikTokin ja Instagramin hyödyntäminen, sekä alan informaation ja koulutusmahdollisuuksien koostaminen ja tiedonjakaminen perus- ja toisen asteen kouluihin. Opinto-ohjaajat ja opettajat on tunnistettu erityisen tärkeäksi viestinnän kohderyhmäksi.
Yhteisillä panostuksia ja johdonmukaisuudella vaikuttavuutta
Meriala ei tällä hetkellä ole ainoa, jolla kamppaillaan työvoimapulan kanssa – päinvastoin. Näin ollen ratkaisuja ongelmiin ei voi odottaa silmän räpäyksessä. Merialalla tarvitaankin yhteisiä, pitkäaikaisia panostuksia haasteiden ratkaisemiseksi.
Merityövoiman saatavuus hankkeen tavoitteena on, että nyt aloitetun työn lopputuloksena syntyy yhteinen näkemys niistä toimenpiteistä, joilla merihenkilöstön saatavuutta pystytään parantamaan niin lähivuosina kuin pitkällä aikavälillä. Työryhmien suosittelemia toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan jo kuluvan vuoden aikana, mutta mukana olevia tahoja pyritään sitouttamaan pitkäjänteiseen yhteistyöhön työvoimatilanteen parantamiseksi.
Työtä henkilöstön saatavuuden tiimoilta, erityisesti alan houkuttelevuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi on Suomen Varustamoilla edistetty viime vuosina jo useilla toimenpiteillä.
Suomen Meriklusteri yhteistyöhankkeen piirissä on nuorten tavoittamiseksi mm. aloitettu yhteistyö opinto-ohjaajien kanssa, tehty kattava esite merialan koulutusvaihtoehdoista sekä tuotettu podcast meriklusterista.
Suomen Varustamot on mm. viime vuonna aloittanut Yrityskyläyhteistyön, jossa yhdeksäsluokkalaiset pääsevät oppimaan varustamoista ja merialasta yrityspelisimulaatiossa.
Teksti: Maj Jäntti, Suomen Varustamot
