Itämeren valtiot harjoittelivat yhdessä merellistä rajavalvontaa Latviassa

Yhteisharjoituksen rinnalla järjestetyssä seminaarissa esille nousivat muun muassa droonit ja vedenalainen infrastruktuuri.

Rannikkovene 92 ampuu vesisuihkun Bärtan keulakannelle harjoitustilanteessa. Kuva: Rajavartiolaitos

Latvian rajavartiopalvelu järjesti 30.6.–2.7. Baltic Sea Region Border Control Cooperation -asiantuntijatapaamisen jäsenvaltioiden merellisen rajojenvalvonnan asiantuntijoille sekä monialaisen merellisen RONIS 2026 -harjoituksen Latvian Ventspilsissä.

Asiantuntijatapaamiseen osallistui asiantuntijoita Suomesta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Saksasta, Norjasta, Puolasta, Frontexista ja EMSA. Rajavartiolaitoksesta mukana olivat komentaja Ilja Iljin ja kapteeniluutnantti Nico Mäkelä.

RONIS 2026 -harjoitukseen osallistuttiin MMO-operaation puitteissa RV92-aluksella, joka miehitettiin kaksivahtiseksi molempien merivartiostojen yhteistoimin. Suomen lisäksi Latvia ja Liettua osallistuivat harjoitukseen venekalustolla.

Rajavartiolaitoksen mukaan yhteistoiminta muiden osallistujamaiden edustajien kanssa oli sekä harjoituksessa että asiantuntijatapaamisessa erinomaista.

“Oli erittäin opettavaista vertailla toimintatapoja sekä tunnistettuja vahvuuksia ja haasteita erilaisiin teknisiin järjestelmiin sekä toisaalta samankaltaisiin tehtäväkenttiin liittyen muiden osallistujien kanssa”, Rajavartiolaitoksen tiedotteessa 6.7. todetaan.

Droonit ja vedenalainen infrastruktuuri esillä

Baltic Sea Region Border Control Cooperation -asiantuntijatapaamisen seminaarissa käsiteltiin miehittämättömien ilma- ja pinta-alusten eli droonien käyttöä rajojenvalvonnassa, kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin suojaamista sekä EMSA ja Frontexin tarjoamien työkalujen hyödyntämistä.

Asiantuntijatapaamisen tavoitteina olivat lisäksi osaamisen kehittäminen ja verkostoituminen muiden osallistujamaiden merellisen rajojenvalvonnan asiantuntijoiden kanssa.

Yhteisharjoitus syventää osaamista

RONIS-harjoitus koostui neljästä osaharjoituksesta, joiden teemat olivat seuraavat:

  • Epäilyttävän aluksen pysäyttäminen, aluksen haltuunotto eli boardaaminen, alustarkastuksen suorittaminen ja kiinniottojen suorittaminen
  • Meripelastustehtävän suorittaminen, toiminta onnettomuuspaikan johtajana, etsintätoimet pinta-aluksilla, uhrien pelastaminen vedestä ja pelastuslautalta
  • Palontorjunta, merihädässä olevan aluksen avustaminen ja palontorjunnassa tukeminen
  • Hätähinausharjoitus.

Harjoituksen tavoitteina olivat muun muassa toiminnallisen osaamisen kehittäminen, parhaiden käytänteiden jakaminen ja oppiminen sekä kansainvälisen yhteistoiminnan käytänteiden oppiminen.

Vaula Aunola

Jaa artikkeli