Olemme nyt eläneet reilun koronavuoden verran aikaa, jolloin ihmiset ympäri maapallon ovat viettäneet enemmän ja enemmän aikaa vain kotonaan. Kotoilu on johtanut valtavaan kulutuskysyntään: kodintarvikkeita, kotitoimiston työvälineitä ja viihde-elektroniikkaa on hankittu verkosta. Edulliset tavarat tulevat tietysti kontissa Kiinasta.
Kun koronakausi alkoi viime vuoden kevättalvella, Kiinassa vietettiin ensin uutta vuotta ja sen jälkeen tuli koronan aiheuttaman täyssulku. Konttien ja konttilaivojen kierto häiriintyi ensin tästä syystä. Sen jälkeen koronan ensimmäinen aalto osui Eurooppaan. Satamien ja maaliikenteen normaali toiminta ruuhkautui ja sotki entisestään konttikuljetuksia.
Tilanne rauhoittui Kiinan suunnalla vuoden 2021 alkaessa. USA:n kulutuskysyntä kuitenkin vain kasvoi ja kontit kulkivat vilkkaasti Kiinan ja USA:n välillä. Hinnat alkoivat myös nousta kysynnän kasvaessa. Konttivarustamot suuntasivat kuljetuskapasiteettiaan sinne, missä sitä tarvittiin – ja hinta oli hyvä.
Sitten iski konttipulan ”toinen aalto”. Ever Given -niminen konttialus meni poikittain Suezin kanavassa tukkien kanavan koko liikenteen muutamaksi viikoksi. Koko maailma sai huomata globaalin kaupankäynnin riippuvuussuhteet ja kuljetusketjun haavoittuvuuden.
Suomi on saari, joka on todellakin pussinperällä. Tänne tulevat hyvät ja huonot asiat aina viiveellä. Konttipulalla on peloteltu koko koronan ajan ja vasta nyt se on totta.
Suomessa helpotusta tuo kuitenkin se, että vienti- ja tuontiyrityksillä on usein valmiina pitkäaikaiset kuljetussopimukset, jotka suojaavat jonkin aikaa kuljetuksia markkinahäiriöissä. Erityiskuljetukset, kuten kylmäkuljetukset tai projektikuljetuksiin käytettävät erikoiskontit hoidetaan sovitusti, koska kontit niihin on varattu ajoissa. Eniten konttipulasta kärsivät tällä hetkellä ns ” satunnaiset asiakkaat”, joille hinta on korkea ja odotusaika kuljetuksen saamiseen on pitkä.
Entäpä tulevaisuus? USA:n ja Aasian satamat ovat edelleen erittäin ruuhkaisia ja niihin pääsyä jonotetaan. Tärkeä kiinalainen Yantianin satama on tukossa sekä laivaruuhkan että koronan ehkäisyyn liittyvien toimien vuoksi. Suuret välityssatamat kuten Rotterdam ja Antwerpen ovat nekin tukossa. Kyseessä onkin erityisesti satamien kriisi. Satamien läpimenokyky ei riitä Aasiassa eikä myöskään Euroopassa. Tämä vaikuttaa domino-effektin tavoin myös satamien takamaiden liikenteeseen ja kuljetuksiin.
Konttivarustamot yrittävät hallita tilannetta muuttamalla alusten rotaatiota, vaihtamalla satamia tai jättämällä aluksia pois liikenteestä. Nämä toimenpiteet eivät ole välttämättä vielä auttaneet tai auttavat vain paikallisesti. Suomessakin konttipula jatkuu.
Mutta eikös varustamo kuitenkin tienaa kysynnän kasvusta ja hintojen noususta hyvin?
Ehkä, mutta kuljetuksia siirtyy myös toisiin kuljetusmuotoihin, asiakkaat eivät todellakaan ole tyytyväisiä viiveisiin tai hintojen nousuun ja kaikki häiriötilanteeseen liittyvät järjestelyt ylityöllistävät alan henkilöstöä.
Konttikuljetusten markkinahäiriön arvellaan jatkuvan ensi vuoden puolelle saakka – ja nyt se vaikuttaa jo teollisuuden tuotantoketjuun ja sen sujuvuuteen. Vaikutuksia Suomen huoltovarmuuteen tullaan selvittämään HVK:n toimesta.
Ratkaisu? Yritykset yleensä sopeutuvat erilaisiin haastaviinkin markkinatilanteisiin. Ja jos eivät sopeudu, niin…
Kirjoittaja on seurannut konttimarkkinoita koronan ajan viranomaisten ja konttivarustamojen yhteistyöryhmässä ”konttinyrkissä”.
Sari Turkkila
Toiminnanjohtaja, Suomen Laivameklariliitto
www.shipbrokers.fi
