10.08.2022

Mastossa on käyty, eikä itkettänyt yhtään

Syksy saa ja pian loma ja myöhäiset kiireettömät aamut ovat muisto vain. Ammattikorkeakouluissa opiskelunsa aloittaa tänäkin syksynä arviolta 50 tuhatta opiskelijaa. Terveys- ja hoitoalan jälkeen tekniikka on toiseksi suosituin suuntautumisvaihtoehto. Siihen kategoriaan kuuluu myös merenkulkuala ja sen muutama sata vuosittain opintonsa aloittavaa tulevaa merikarhua. Opiskelijamäärät jakaantuvat jokseenkin kahtia konemestari- ja kansipäällystöopiskelijoiden kesken.

Janne Lahtinen

Merenkulkualan koulutuksella on Raumalla pitkät juuret. Neljännessä rakennuksessaan järjestettävä koulutus on pyörinyt tauotta yli 140 vuotta. Sekä kansi – että konepuolen suuntautumisvaihtoehtoon aloituspaikat tulevat poikkeuksetta täyteen ja muutamia ylimääräisiäkin otetaan mukaan. Siten kummassakin ryhmässä saattaa olla mukana yli 30 aloittavaa opiskelijaa. Aikaisemmin aloituspaikkojen määrä oli tiukasti opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemä. Opetuksen rahoitus määrittyy puhtaasti valmistuneiden opiskelijoiden määrän mukaisesti. Oppilaitos määrittää omien resurssiensa mukaisesti kunkin suuntautumisvaihtoehdon aloituspaikkojen määrän. Aloittavasta ryhmästä karsiutuu aina jokunen opiskelija ensimmäisten seilausjaksojen jälkeen ja siksi ylibuukkaus on perusteltua. Alkavia opiskelijoita on noin 50 yhteensä. Vaikka digitalisaatio ja merenkulkuunkin vyöryvät etäsovellukset muokkaavat alan toimintaympäristöä monin tavoin lyhyelläkin aikajänteellä, usko perinteikkään alan työllistymisnäkymiin ei horju. Mikä merenkulun tenhovoimaa nuorten keskuudessa oikein ylläpitää?

”Raumalla lähes jokaisessa suvussa on merenkulkijoita ja usein joku perheen lapsista jatkaa alalla” kertoo Satakunnan ammattikorkeakoulun merikapteenikoulutuksen opintosuunnitelmasta vastaava Jarmo Teränen.

Pienessä rannikkokaupungissa ala on tuttu lapsuudesta saakka ja siihen suhtaudutaan ennakkoluulottomasti. Vaikka aina kiireinen merenkulku on lyhyine satama-aikoineen yksi teollisuuden ala muiden joukossa, ei romanttinen leima vieraista satamista ja maailman kiertämisestä ei ole täysin kadonnut.

”Merenkulku on teknisesti pitkälle kehittynyt ja uusien teknologioiden värittämä ala. Se kiehtoo tekniikasta kiinnostuneita nuoria ja on osaltaan vaikuttanut hakijaprofiilin muutokseen. Teknisten painotusten ja rooli on merkittävä myös opetuksessa, sillä koulutuksen on kyettävä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin” Teränen täydentää.

IAMU (International Association of Maritime Universities) on merenkulun kouluttajien kansainvälinen kattojärjestö. IAMU:n yksi keskeisistä tehtävistä on pohtia, mihin suuntaan alan koulutusta on vietävä taataksemme osaavan työvoiman saatavuuden nyt ja tulevaisuudessa. Global Maritime Professional on IAMU:n jäsenten kokoama näkemys osaamistarpeista muuttuvassa merenkulkuelinkeinossa. Suomalaiset koulutuksen tarjoajat ovat mukana työskentelyssä tuomassa esille pohjoisten latitudien ja jäätalvien mukanaan tuomia erityispiirteitä. Työryhmän tuloksiin voi tutustua IAMU:n verkkosivuilla.

Varmaa on, että merenkulkijoita tarvitaan tulevaisuudessakin. Missä merenkulkija fyysisesti työskentelee ja keitä hänen ympärillään on, on hyvä kysymys. Näemmekö tulevaisuudessa perinteisten ammattinimikkeiden rinnalla etäkapteenin ja tiedonsiirrosta vastaavan datamestarin? Saattaa olla, mutta mastossa ei käydä etänä tulevaisuudessakaan.

Janne Lahtinen

Merenkulkuaineiden lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto, meriteknologian riskienhallinnan tutkimusryhmä

Jaa artikkeli
millog