07.01.2025

MerVit merillä – varautumista pahan päivän varalle

Kun Itämerellä sattuu ja tapahtuu, varautuminen on keskiössä – myös viestinnällisesti.

Suomen Varustamot Ry:n viestintäpäällikkö Maj Malmelin.

Tuntematta taustoja tämä(kin) otsikko voi antaa vähän väärän vaikutelman.

Mervit viittaa tässä Merenkulun viestijöihin, eli merialan viestinnän ammattilaisten verkostoon. Merveillä on tapana tavata seminaarin tai muun tilaisuuden merkeissä muutaman kerran vuodessa. Mukana on edustajia muun muassa varustamoista, viranomaisista ja merivoimista. Tällä kertaa kokoonnuimme joulun alla seminaariristeilylle, jonka aiheena oli ajankohtaisesti kriisiviestintä. Finnlinesin uudet laivat Finnsirius ja Finncanopus tarjosivat upeat puitteet mielenkiintoisille keskusteluille.

Varautuminen on tänä päivänä noussut keskiöön monella tapaa. Turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuminen, sota Ukrainassa, koronapandemia, ilmastonmuutos ja viimeisimpänä kaapelirikot Suomenlahdella ovat viime aikoina muuttaneet suhtautumistamme moneen asiaan, myös varautumiseen kriisien varalle.

Merenkulussa turvallisuus on aina ensisijainen asia, eli mahdollisiin vahinkoihin ja turvallisuusuhkiin varaudutaan jatkuvasti. Myös huoltovarmuusnäkökulmasta merenkulku on varautumisen kannalta erityisasemassa. Suomen ulkomaankaupasta 96 prosenttia kulkee meritse ja merikuljetusten häiriötön jatkuvuus kaikissa olosuhteissa on yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä.

Varautumisen ja merenkulun jatkuvuuden takaamisen tiimoilta tehdäänkin tällä hetkellä paljon töitä. Merenkulussa varautumista koordinoi Huoltovarmuuskeskuksen alainen Vesikuljetuspooli, joka toimii Suomen Varustamoiden toimiston yhteydessä, uutena luotsinaan poolisihteeri Juha Lehtinen. Nyt on meneillään muun muassa Ukrainan merisodan opit selvitys, jossa koostetaan Ukrainan sodan vaikutuksia kauppamerenkulkuun ja haetaan oppeja meidän varautumiseemme.

Viime vuosien varrella työ merenkulun ja huoltovarmuusteemojen parissa on opettanut, mikä varautumisessa on olennaisinta. Vahingon tai kriisin sattuessa on tärkeää että;

  • prosessit ja tekeminen ovat kunnossa jokapäiväisessä tekemisessä
  • roolit ovat selvät, kuka tekee mitäkin ja kenellä vastuu
  • yhteistyö eri toimijoiden, julkisen ja yksityisen sektorin välillä pelaa saumattomasti

Mielestäni näitä edellä mainittuja oppeja, voi suoriltaan soveltaa myös viestinnän saralla. Viestinnällisestikin prosessit tulee olla kunnossa ennen kuin jotain sattuu.

Omassa työssäni vastaan tulevat kriisit eivät välttämättä ole yhtä dramaattisia luonteeltaan kuin joillakin kollegoilla. Kuulimme Mervien seminaarissa esimerkiksi alustuksen Länsi-Suomen Merivartioston meripelastusjohtaja Tomi Maunulta, jonka tehtävissä huono päivä voi tarkoittaa hengenmenetyksiä. Suuri ja nöyrä hatunnosto täältä toimistopöydän ja tietokoneen takaa kaikille, jotka ovat vastaavan tyyppisissä hommissa.

Kuten tiedämme, merillä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Onneksi meillä Suomessa kriiseihin ja pahan päivän varalle varaudutaan hyvän sään aikana.

Maj Malmelin

Viestintäpäällikkö, Suomen Varustamot Ry

Jaa artikkeli