10.11.2022

Onko meillä riittävästi resursseja muuttuvan merenkulun tutkimukseen?

”Hyvä tutkimus vaatii useampaa eri näkökulmaa samasta aiheesta. Tekemällä rajat ylittävää yhteistyötä samojen aiheiden parissa voimme toteuttaa riittävästi saamaa ongelmaa tarkastelevaa tutkimusta, vaikka yhden maan tutkimusresurssit olisivatkin vähäisemmät.”

Kuva: Vaula Aunola

Merenkulun tutkimus ei ole koskaan ollut näin helppoa, kirjoittaa Joakim Dahlman Svenska Sjöfarts Tidningenissä 26. syyskuuta. Hän on ruotsalaisen Valtion tie- ja liikennetutkimuslaitoksen VTI:n tutkimuspäällikkö.

Dahlmanin mukaan Ruotsissa ei ole koskaan ollut parempia taloudellisia edellytyksiä merenkulun tutkimukseen, eikä myöskään tutkimusaiheista ole pulaa. Konttikriisin ja Ukrainan sodan myötä merenkulun merkitys on tullut yhä selvemmäksi suurelle enemmistölle ihmisistä. Hän toteaa myös, että Ruotsissa merenkulun tutkimusta tekeviä ihmisiä ei ole koskaan ennen ollut niin paljon kuin nyt.

Joakim nostaa kuitenkin esiin huolen siitä, löytyykö riittävästi osaamista merenkulun suuriin kysymyksiin: digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Haastetta on myös tutkimuksesta viestimisessä, joka asettaa suuria vaatimuksia tutkijan lisäksi myös tulosten vastaanottajalle.

Miten tilanne on muissa pohjoismaissa?

Norjassa ja Tanskassa on voimakkaita merialan tutkimuslaitoksia, joiden merkittävistä alan tutkimuksia saamme jatkuvasti lukea. Entä Suomi? Tai Viro? Onko meillä riittävästi henkilöstöä ja taloudellisia resursseja tehdä hyvää tutkimusta ja vastata merenkulun tutkimustarpeisiin?

Suomessa näemme ilahduttavasti merialan tutkimushenkilöstön lisääntymisen viime vuosikymmeninä. Yliopistoissa on aloittanut viime vuosina useita hyviä alan professoreja ja ammattikorkeakouluissa tutkimuksen kasvu on ollut merkittävää. Myös tutkimuslaitokset ja jopa säätiöt, kuten Baltic Sea Action Group, tekevät merkittävää tutkimusta alalla. Virossa Viron meriakatemian liittäminen Tallinnan teknilliseen korkeakouluun on ollut iso ja tärkeä askel kohti alan akateemisen tutkimuksen lisääntymistä ja tutkijoiden koulutusta.

On lisäksi ymmärrettävä keskustelun ja erilaisten näkökulmien merkitys tieteellisessä tutkimuksessa.

On tärkeää, että tutkijoilla on kansallinen ja kansainvälinen yhteisö, joka seuraa toistensa tutkimuksia, kuuntelee, väittää vastaan ja tuo uusia näkökulmia. Vain jatkuvalla keskustelulla ja siitä nousevilla uusilla ja erilaisilla näkemyksillä voimme vastata muuttuvan liiketoiminnan haasteisiin.

Tämä vaatii tietysti resursseja. Ei riitä, että meillä on yhdellä alalla vain yksi tutkimusryhmä, sillä hyvä tutkimus vaatii riittävän määrän, kriittisen massan, eri näkökumista asioita tarkastelevia tutkijoita. Tekemällä rajat ylittävää yhteistyötä samojen aiheiden parissa pystymme saamaan riittävästi eri näkökulmia vaikka yhden maan tutkimusresurssit olisivatkin vähäisemmät.

Pelkkä tutkimus ei kuitenkaan riitä, vaan tutkimus täytyy saada muidenkin tutkijoiden tietoon.

Akateeminen julkaisu voi viedä jopa vuosia. Sen sijaan nopeampitempoisempaa keskustelua voidaan myös sanomalehdissä, aikakauslehdissä, sosiaalisessa mediassa ja perinteisemmin alan konferensseissa. Ja kannustimena nuorille tutkijoille sanoisin, että vain keskustelemalla oppii keskustelemaan: hiomaan omia näkökulmiaan, olemaan kohtelias kaikissa tilanteissa, ja nostamaan esiin näkökulmia, jotka voivat jäädä muilta huomiotta.

Olenkin viime aikoina nähnyt ilahduttavan määrän yhteistyöprojekteja eri maista tulevien merialan tutkijoiden välillä. On tärkeää, että yhdessä katsomme miten vastata Itämeren merenkulun haasteisiin. Tarvitsemme mukaan vielä muita aloja, kuten IT-alan tai energia-alan tutkijoita. Tieteellisesti hyväkään tutkimus ei ole hyvä, ellei se herätä keskustelua, vastaväitteitä ja uusia näkökulmia. Niillä viedään alaa eteenpäin!

Ulla Tapaninen

Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori.

Ulla Tapanisen blogipalsta.

Jaa artikkeli
freja