08.11.2021

Onko Suomessa satamien välistä kilpailua?

Suomen vientiteollisuuden haasteita on pitkä etäisyys markkinoihin ja siten korkeat logistiikkakustannukset. Olisiko satamakilpailusta apua logistiikkakustannusten vähentämiseen?

Ulla Tapaninen. Kuva: Jonne Räsänen

Markkinatalouden perustavia ajatuksia on, että yritysten välinen kilpailu synnyttää hyvinvointia. Kun yritykset kilpailevat keskenään, ne tehostavat toimintaansa ja palvelevat asiakkaitaan oman strategiansa mukaisesti. Yksi voi palvella halvalla hinnalla, toinen huippupalvelulla ja kolmas laajalla valikoimalla. Taustalla on ajatus, että asiakas valitsee itselleen sopivimman palvelun.

Ville Marchant on selvittänyt tänä vuonna valmistuneessaan pro gradu -tutkielmassaan muutamien satamien väylä- ja satamamaksuja. Niissä on yllättävän vähän eroja. Hinnalla ei siis kilpailla. Satamamaksujen hintojen vaihtelua estää myös se, että satamilla on yleensä määräävä markkina-asema alueellaan, joten hintojen nostaminen, vaikka palvelu olisikin parempi, on vaikeaa tai jopa laitonta.

Sitowisen Liikennevirastolle vuonna 2017 tekemä selvitys Suomen satamien takamaastosta kertoo, että tarkastellut neljätoista satamaa palvelevat oman kuntansa lisäksi keskimäärin 38 kuntaa. Suurin palvelualue on Helsingin satamalla, joka palvelee 132:ta kuntaa ja pienin Tornion satamalla, joka palvelee vain kolmea kuntaa.

Perinteisesti on nähty, että sijainti ja sisämaan liikenneyhteydet ovat satamien tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Satama on osa alueensa logistiikkaekosysteemiä ja palvelee alueensa teollisuutta, tuontiterminaaleja ja vaikkapa hotelleja. Mutta kuten Sitowisen selvityksessä todetaan, satama palveleekin myös monia asiakkaita, jotka eivät sijaitse sen välittömässä läheisyydessä eli asiakkaat valitsevat satamansa useista vaihtoehdoista.

Miten satamat sitten kilpailevat, kun asiakkailla on oikeasti suuri valinnanvara?

Ensimmäiseksi osa satamista on profiloitunut matkustajaliikenteeseen-, toiset ro-ro -liikenteeseen, osa on konttisatamia, tai käsittelee kiinteää irtolastia tai nesteitä. Tämä jakaa satamien potentiaalisen asiakaskentän jo paljon pienempiin osiin.

Helsingin sataman ja Kauppakamarin seminaarissa marraskuun alussa yleisöltä kysyttiin, mikä on sataman tärkein menestystekijä. Se oli tehokas toiminta. Myös sijainti ja joustavuus nähtiin tärkeinä.

Suomen satamat ovatkin viime vuosina tehostaneet toimintaansa ja siten nostaneet kilpailuasetelmaansa. Helsingin satama on maailman huippua isojen ro-pax alusten nopeassa kääntöajassa. HaminaKotka on joustavasti investoinut erilaisiin satamasidonnaisiin teollisuustoimintoihin. Viimeksi Rauman satama on kehittänyt digitaalista työkalua satamaan saapumisen helpottamiseksi, vain muutamia mainitakseni. Jokainen Suomen satama kehittää aktiivisesti toimintaansa paremman asiakaspalvelun vuoksi.

On mielenkiintoista nähdä, tulevatko myös ympäristöasiat, esimerkiksi jätteiden tai jätevesien vastaanotto osaksi tätä satamien välistä kilpailua. Entä älykkäät väylät tai jopa oma jäänmurtaja? Olisiko suurempi valinnanvapaus kilpailutekijöissä, kuten esimerkiksi satama- tai väylämaksuissa, avain yhä tehokkaampaan toimintaa ja siten vientiteollisuuden laskeviin logistiikkakustannuksiin?

 

Ulla Tapaninen

Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori

Jaa artikkeli
portofnaantali