04.07.2022

Paikka kaikelle

Yle uutisoi 10.6 verkkosivuillaan autonomisten kuljetusrobottien kokeilusta Espoon alueella. Robotit kuljettavat pieniä lähetyksiä asiakkaalle ”last mile” periaatteella, jossa robotiikka hoitaa kuljetusketjun viimeisen vaiheen asiakkaan ovelle. Pidemmille kuljetusosuuksille automatisoidun kuljetuspalvelun hinnoittelun povataan nousevan yli kuluttajan sietokyvyn ja niin varmasti onkin. Kuljetusketjun muista osista puhuttaessa liikutaan maanteillä ja meriväylillä.

Janne Lahtinen

Yhteinen nimittäjä Otaniemessä sukkuloivalle robotille ja meriväylällä navigoidulle laivalle on tarve toimivalle paikannusjärjestelmälle. Paikannuksen tarpeet kuitenkin poikkeavat toisistaan. Kuljetusrobotin paikannustarve kietoutuu desimetritarkkuuteen, kun laivaväylällä avainasemaan nousee absoluuttisen tarkkuuden sijaan paikannusjärjestelmän luotettavuus. Ei pidä ymmärtää väärin; kyllä laivallakin kaivataan tarkka paikannusjärjestelmä, mutta sellainen meillä jo on. GNSS (Global Navigation Satellite System) järjestelmä tarjoaa paikannusta eri satelliittijärjestelmillä käyttäessämme GPS-laitetta. Tekniikka on kaikille tuttua, sillä GPS- vastaanotin on sisäänrakennettuna matkapuhelimessa ja jopa rannekellossa. Meriväylällä navigoitaessa liikennevälineen pysäköiminen on kantakaupungissa liikkuvaa autoa huomattavasti mutkikkaampi juttu. Kun paikannustieto menetetään tai siihen tulee virhe, auto voidaan pysäyttää tien sivuun ilman suurempia teknisiä haasteita. Laivan ankkuroiminen turvalliseen paikkaan toinen juttu ja siksi paikannuksen luotettavuus on merenkulussa avaintekijä.

Etäluotsauskokeet ovat useaan kertaan osoittaneet, että nykyinen paikannustarkkuus on täysin riittävä merenkulun tarpeisiin. GPS-signaalin häirintä ja satelliittipaikannuksen yhteisen virheen mahdollisuus peräänkuuluttavat paikannusmetodia, joka on riippumaton satelliittijärjestelmistä ja takaisi paikannuksen luotettavuuden paitsi tahallisen häirinnän, myös esimerkiksi satelliittisignaalin moniheijastumisen varalta. Moniheijastuminen on yksi monista satelliittisignaalien haasteista, jotka kohdalle osuessaan vaikuttavat kaikkiin GNSS- järjestelmän signaaleihin. Rinnakkaisen paikannusjärjestelmän avulla voidaan saavuttaa riippumattomuus yksittäisestä järjestelmästä ja suojautua yhteisen virheen mahdollisuudelta. Rinnakkainen paikannusjärjestelmä lisäisi paikannuksen luotettavuutta ja tekisi GPS signaalin tahallisesta häirinnästä vähemmän attraktiivista tuottaen siten lisäarvoa myös GNSS paikannukselle.

Rinnakkainen paikannusmetodi kuulostaa houkuttelevalta. Järjestelmän käytön tulee olla liittymisen kynnykseltään matala niin laitevaatimusten kuin käyttökustannustenkin osalta. Leveät hartiat omaava paikallinen paikannusjärjestelmä vaatii kuitenkin alkupääoma ja ylläpitokustannuksia syntyy vääjäämättä palvelun ylläpitämiseksi. Tekniikkaa on tarjolla, mutta sen sijoittaminen esimerkiksi väylärakenteeseen on merkittävä sijoitus. Jos meriliikenteessä aiotaan siirtyä kehittyneempiin, eri asteista autonomiaa soveltaviin ratkaisuihin, vastauksia on löydettävä ja valintoja tehtävä. Merenkulkualan erityistarpeiden esillä pitäminen keskustelussa on tärkeää, sillä last mile- ideologian kulurakenne on kehittyvässä merenkulussa Otaniemessä sukkuloivaa jakelurobottia haastavampi. Ei pidä unohtaa, että jakelurobotin kyydissä matkaavat hyödykkeet on suurimmaksi osaksi tuotu maahan laivalla.

Janne Lahtinen

Merenkulkuaineiden lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto, meriteknologian riskienhallinnan tutkimusryhmä

Jaa artikkeli
navigate