Tarve Rajavartiolaitoksen aluskaluston uudistamiselle ja päivittämiselle on siis jatkuva, mutta toimintaympäristön muuttuminen hyvin vaikeasti ennakoitavaksi ja kolmen vartiolaivamme (jo Rajavartiolaitoksen käytöstä poistuneen vartiolaiva Merikarhun sekä vartiolaivojen Tursas ja Uisko) ikääntyminen ovat luoneet tilanteen, jossa alushankkeisiin käytetään enemmän resursseja kuin koskaan aiemmin. Tässä kirjoituksessa luodaan lyhyt katsaus Rajavartiolaitoksen käynnissä olevien alushankkeiden kokonaisuuteen.
Suorituskykyvaatimukset Rajavartiolaitoksen aluskalustolle
Rajavartiolaitoksen lakisääteiset tehtävät määrittävät Rajavartiolaitoksen käyttöön hankittavien alusten suunnittelua. Toisin sanoen, Rajavartiolaitosten alusten tulee kyetä esimerkiksi rajavalvontatehtäviin, meripelastukseen, ympäristövahinkojen torjuntaan ja alueellisen koskemattomuuden valvontaan sekä turvaamiseen. Myös soveltuvuus muiden viranomaisten ensisijaisella vastuulla oleviin tehtäviin – esimerkiksi sairaankuljetustehtäviin saaristossa – pyritään mahdollistamaan koko yhteiskunnan etua ajatellen.
Tarve uudisrakennus- tai päivityshankkeelle voi syntyä monen asian johdosta tai summana. Perinteisin vaihtoehto on, että jonkin käytössä olevan alusluokan suunnitellun käyttöiän päättyminen alkaa olla näköpiirissä. Toisaalta toimintaympäristön muuttuminen, uudet tehtävät tai mahdollisesti havaitut suorituskykypuutteet voivat aiheuttaa tarpeen hankkeen käynnistämiselle. Myös jatkuvasti kehittyvät tekniset ratkaisut saattavat antaa alkusysäyksen hanketarpeen arvioinnille.
Keskeisenä kysymyksenä suorituskyvyn rakentamisessa on: ”Mitä pitää saada aikaiseksi?” Suunnittelun alussa ei siis mietitä vaikkapa aluksen pituutta tai nopeutta, vaan niitä tehtäviä, joihin alusta tai muuta suorituskykyä tullaan käyttämään. Vasta tämän jälkeen selvitetään, miten tehtävät saadaan toteutettua, eli millaisia valvontavälineitä (tutkat, optiset ja muut sensorit jne.) tai öljynkeräysjärjestelmiä esimerkiksi tarvitaan.
Suunniteltaessa alusta yhtä tiettyä käyttötarkoitusta varten, syntyvät ratkaisut yleensä kohtalaisen helposti. Usein eri suorituskyvyt ovat kuitenkin vaikeasti yhdistettävissä toisiinsa optimaalisella tavalla. Jos tarvitaan jäissäkulkukykyinen alus, joudutaan tinkimään merikelpoisuudesta ja huippunopeudesta. Mikäli alukseen tulee rakentaa mahdollisimman suuri öljynkeräyskapasiteetti, sen syväyksestä ei voida tehdä kovin pientä ja suuri syväys taas rajoittaa mahdollisuuksia liikkua Suomen rannikolla ja saaristossa. Lopputuloksena syntyy, mikäli kaikki saadaan toteutettua suunnitellusti, paras mahdollinen kompromissi eri vaatimuksiin nähden.
Eri suorituskykyosa-alueilla on luonnollisesti eri painoarvot, ja korkeamman prioriteetin suorituskyvyt ohjaavat ensisijaisesti suunnittelua. Edellä mainittu jäissäkulkukyky on yksi keskeisistä ominaisuuksista, joka ratkaistaan suorituskykyvaatimuksia määritettäessä. Jos jäissäkulkukykyä ei tarvita, aluksen suunnittelu helpottuu kohtalaisen paljon. Rajavartiolaitoksen käytössä olevista alusluokista vain vartiolaivat ja rannikkovartioveneet (RV20- ja RV90-luokat) ovat jäissäkulkukykyisiä. Toisaalta ei-jäissäkulkukykyiset partioveneemme (PV08-luokka) ovat noin kaksi kertaa uusia RV20-luokan aluksia nopeampia.
Rajavartiolaitoksen käynnissä olevien alushankkeiden kokonaisuus ja tulevaisuudennäkymiä
Viime vuosien aikana Rajavartiolaitoksessa on pyritty minimoimaan käytössä olevien eri alustyyppien lukumäärää. Mahdollisimman yhdenmukainen aluskalusto helpottaa esimerkiksi huoltojen suunnittelua, alusten elinkaaren hallintaa ja aluksilla operoivan henkilöstön koulutusta. Valitulla ratkaisulla on positiivinen vaikutus myös aluksiin liittyvien kustannusten hallitsemiseen ja hillitsemiseen.
Oheisen kuvan mukaisesti Rajavartiolaitoksella on tämän vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla moderni ja modernisoitu aluskalusto. Merivartioasemien venekaluston runkona toimivat PV08-luokan partioveneet (jotka peruskorjataan ja päivitetään vuosina 2023-2026 Marine Alutech Oy:n telakalla Teijossa) sekä NV17-luokan nopeat RIB-veneet. Lisäksi Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostoilla on käytössä yhteensä seitsemän kappaletta hetki sitten valmistuneita RV20-luokan jäissäkulkukykyisiä rannikkovartioveneitä, jotka ovat kotimaista tuotantoa Uudenkaupungin Työvene Oy:ltä. Kelirikkoajan suorituskykyä täydentävät uudet kevyet ilmatyynyalukset, joiden toimitus on parhaillaan käynnissä.
Hieman räätälöidymmän kaluston osalta voidaan nostaa esiin RV20-luokan aluksiin suunniteltava kalustolautan prototyyppi. Kalustolautan tulee mahdollistaa esimerkiksi öljyn- ja kemikaalintorjuntamateriaalin kuljetus onnettomuusalueelle. Toisaalta kalustolautalla voitaisiin poikkeusoloissa siirtää lähes mitä tahansa tarvittavaa materiaalia operaatioalueelle, tai vaikka tukea joukkojen huoltokuljetuksia. Kyseessä on vasta prototyyppi ja laajemmasta kalustolauttojen hankinnasta päätetään erikseen saatavien käyttökokemusten perusteella. Toinen esimerkki erikseen räätälöidystä kalustosta ovat erikoisoperaatioita varten hankitut RIB-veneet, jotka peruskorjataan lähivuosina.
Kyseisillä veneillä voidaan tukea esimerkiksi vaativimpia alustarkastustehtäviä niille aluksille, joiden kyydissä olevat henkilöt eivät välttämättä ole viranomaismyönteisiä. Myös vartiolaivojen partio- ja työveneet suunnitellaan erikseen erityisvaatimuksiensa johdosta.
Vartiolaivan työveneen osalta kartoitetaan myös miehittämättömän operoinnin vaihtoehtoa, esimerkiksi mahdollisia kemikaalionnettomuustilanteita silmällä pitäen. Etäohjauksella tapahtuva ja autonominen tai puoliautonominen alusten käyttö onkin tällä hetkellä laajemmin kartoituksessa oleva kokonaisuus, jonka osalta lopullisia vastauksia ei saada vielä hetkeen. Pinta-alusten osalta maailmalta löytyy jo kohtalaisen toimivia ratkaisuja muutamiin käyttötarkoituksiin. Vene voitaisiin varustaa esimerkiksi valvontalaitteistolla ja dronella ja lähettää etäohjatuksi ”valvontalavetiksi” halutulle alueelle ilman, että sen kyydissä tarvittaisiin henkilöstöä.
Veneet voidaan rakentaa kestämään ihmistä paremmin esimerkiksi kovan merenkäynnin aiheuttamia voimakkaita liikkeitä. Myös vedenalaisen kaluston osalta autonomiset ratkaisut kehittyvät vauhdikkaasti. ROV-sukelluslaite voidaan esimerkiksi määrätä kartoittamaan tietty vedenalainen alue itsenäisesti, ja sen tuottama data otetaan talteen ja analysoidaan tehtävän jälleen. Veden alla
operoitaessa haasteena on edelleen reaaliaikaisen tiedonsiirron rajoitteet: esimerkiksi videokuvaa ei voi ”langattomasti” välittää veden alta, ja kaapelien käyttö tiedonsiirtoon taas rajoittaa toimintasädettä huomattavasti.
Osana eri hankkeita Rajavartiolaitos tutkii teknologisen kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia laajasti, jotta saamme kehitettyä toimintaamme ja pienennettyä ihmisiin sekä ympäristöön kohdistuvaa riskiä, henkilöstömme työturvallisuuden paranemisen ohella.
Vartiolaiva 2025 -hanke
Rajavartiolaitoksen merellisen suorituskyvyn terävimmäksi kärjeksi on tulossa kaksi uutta monitoimista vartiolaivaa, joiden suunniteltu vastaanotto ajoittuu vuosille 2025 ja 2026. Merellisen suorituskyvyn rakentamisen pitkästä jänteestä kertoo, että uusien laivojen konseptin suunnittelu aloitettiin jo viime vuosikymmenen puolella vuonna 2014 valmistuneen vartiolaiva Turvan pohjalta.
Uusien vartiolaivojen tulee kyetä Rajavartiolaitoksen kaikkiin merellisiin tehtäviin, kaikissa olosuhteissa, niin kotimaassa kuin kansainvälisesti ja vaaralliset erityistilanteet mukaan lukien. Aluksille tulee kyky toimia tukikohtina veneille, helikoptereille, sukeltajille ja muiden viranomaisten henkilöstölle. Alukset tulevat soveltumaan erinomaisesti – nykyisin käytössä olevan vartiolaiva Turvan tavoin – myös johtoalusrooliin, eri viranomaisten yhdessä toteuttamia laajempia tehtäviä silmällä pitäen. Muutamia nostoja alusten tulevasta suorituskyvystä ja ominaisuuksista: monipuoliset valvontasensorit, massaevakuointikyky (yli 400 hengen evakuointikapasiteetti), yli miljoonan litran (1180 m3) öljynkeräyskapasiteetti, kyky toimia kemikaalionnettomuustilanteissa, hätähinauskyky, laivapalojen sammutuskyky, kyky tilannekuvan vaihtoon Puolustusvoimien kanssa ja voimankäyttökyky (aseistus) sekä kybersuojaus. Alukset ovat luonnollisesti jäissäkulkukykyisiä.
Aluksista tulee vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita. Voimalinja rakennetaan hybridikäyttöiseksi ja se sisältää usean megawattitunnin akuston, jonka voimin alusta voidaan myös rajoitetusti operoida merellä. Polttoaineena aluksilla tullaan käyttämään muun muassa biokaasua ja nesteytettyä maakaasua, jotka ovat perinteistä dieselpolttoöljyä ympäristöystävällisempiä.
Rajavartiolaitokselle on myönnetty 448 miljoonan euron tilausvaltuus alusten hankkimista varten ja hankkeelle tullaan hakemaan myös EU-rahoitusta. Alukset ovat Rajavartiolaitoksen historian suurin hanke. Aluksista tulee 98 metriä pitkiä ja niiden syväys tulee olemaan 5,1 metriä. Aluksien toimittamisesta vastaa Meyer Turku Oy ja niiden kotimaisuusaste tulee olemaan korkea. Puolustusvoimat osallistuu alusten sotilaallisen suorituskyvyn hankintaan ja ylläpitoon.
Lopuksi
Toimintaympäristön negatiivinen muutos on ollut isompi, kuin osattiin odottaa. Siitä huolimatta Rajavartiolaitoksella jo nyt oleva ja lähivuosien aikana edelleen kehittyvä merellinen suorituskyky vastaa hyvin myös päivitettyihin uhkiin ja suorituskykyvaatimuksiin. Yhdessä muiden viranomaisten kanssa Rajavartiolaitoksella on kansainvälisestikin vertaillen hyvä suorituskyky esimerkiksi hybridiuhkia silmällä pitäen. Selvää kuitenkin on, että nykyisenlainen toimintaympäristö tulee aiheuttamaan poikkeuksellisen kovia vaatimuksia osaamisen ja suorituskyvyn rakentamiselle vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Valtteri Viitala, komentaja
Kirjoittaja työskentelee Rajavartiolaitoksen esikunnassa kansainvälisen yhteistyön yksikössä muun muassa rannikkovartiostojen kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvien asioiden parissa.
