03.10.2022

Sinisen kasvun versot

Yle uutisoi Nord Streamin kaasuputkilinjasta löytyneen jo neljännen vuotokohdan. Samaan aikaan ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander valottaa YLE uutisille, etteivät kaasuputket mene noin vain rikki vaan kyse on kaikella todennäköisyydellä Venäjän tuottamuksellisesta toiminnasta Euroopan energianmarkkinan sekoittamiseksi entisestään.

Janne Lahtinen

Elokuun lopussa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n hinta ylitti hetkellisesti 300€/MWh (TTF-futuurihinta). Kaasun hinnalle pohditaan Euroopassa hintakattoa, sillä energian hinnan nousupaine seurailee sähkön hinnoittelua. Energian täytyy olla saatavuudeltaan luotettavaa, halpaa ja päästötöntä. LNG terminaaleista uutisoitaessa mieleen palaa vanha autokaupan sääntö; jos haluat hyvän ja halvan, osta molemmat.

Ulla Tapaninen kertasi ajatteluttavassa kirjoituksessaan Navigator Magazinessa erilaisia vaihtoehtoisia merenkulun polttoaineita ja niiden valintaperusteita. Wärtsilä on jo vuosia keskittynyt monipolttoaineratkaisuihin, joissa ammoniakin lisäämisellä dieselmoottorin polttoaineeseen saadaan aikaan päästövähennyksiä. Muutaman prosentin ammoniakkiosuudella ei kuitenkaan vielä kutitella IMO:n asettamia päästövähennysvaatimuksia.

Ammoniakin käyttö perinteisessä dieselmoottorissa on Wärtsilän testeissä onnistunut jopa 70% ammoniakin osuudella merenkululle tyypillisellä tehokuormituksella. Sitä suurempi ammoniakin käyttö vaatii sytytyksen ajoittamisen muutosta ja moottorin ohjauksen optimointia sopimaan vaihtoehtoiselle polttoaineelle. Monipolttoaineratkaisuilla voidaan ehkä tulevaisuudessa saattaa jo olemassa olevaa aluskantaa vaatimustenmukaiseksi. Kaikki riippuu tietenkin siitä, miten päästön kokonaismäärä lasketaan. Haber-Bosch- metodilla tuotettu ammoniakki on tuottanut 1,4% koko maailman CO2 -päästöistä. Kuten Tapaninen osuvasti kirjoitti, polttoaineratkaisun päästöjen määrää arvioitaessa tulee tarkastella paitsi polttoaineen käyttöä myös sen valmistusprosessia.

Meriauran ja Wärtsilän yhteistyössä aluksen moottorissa käytetään tuulivoiman avulla elektrolyysillä tuotettua ammoniakkia. Energiayhtiö St1 Nordic Oy ja norjalainen puhtaan energian yritys Horisont Energi AS ovat niin ikään vihreän ammoniakin jäljillä Norjan Finnmarkiin sijoittuvassa tuulivoimaa hyödyntävässä yhteistyöprojektissaan.

Mikä tahansa energiamuoto tulevaisuuden aluksissa lyökään läpi, valinta tulee kaikella todennäköisyydellä kohdistumaan vihreästi ja omavaraisesti tuotettuun polttoaineeseen. Merenkulkuelinkeinon tulee olla mukana keskustelussa uusiutuvan energiantuotannon kansallisia linjauksia muodostettaessa. Kestävän kehityksen kilpajuoksussa ei tule talloa sinisen kasvun versoja.

LÄHTEET:

Electrifying the Haber–Bosch. Capdevila-Cortada, M. Nat Catal 2, 1055 (2019).

The climate implications of using LNG as a marine fuel Pavlenko, Comer, Zhou, et. al, 2020 ICCT working paper 2020-02

Janne Lahtinen

Merenkulkuaineiden lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto, meriteknologian riskienhallinnan tutkimusryhmä

Jaa artikkeli
freja