08.06.2022

Suomen ja Viron meriklustereita tulisi kehittää yhdessä

Yhteisiä taloudellisia kannustimia tarvitaan ympäristöystävällisen meriliikenteen kehittämisen tukemiseksi sekä Suomessa ja Virossa että niiden välillä.

Ulla Tapaninen. Kuva: Jonne Räsänen

Suomessa ja Virossa on pieni, mutta vilkas ja valtakunnallisesti merkittävä meriklusteri. Ne ovat erilaisia, mutta liittyvät toisiinsa osaamisen, työvoiman ja kehitysprojektien kautta.

Monet virolaiset merimiehet työskentelevät suomalaisilla laivoilla ja päinvastoin. Suomalaisilta telakoilla on usein virolaisia ​​työntekijöitä ja alihankkijoita. Virolaisia ​​merenkulkualan ja erityisesti laivanrakennuksen asiantuntijoita koulutetaan yleisesti Suomessa. Suomalaiset ja virolaiset turistit, teollisuus ja työmatkalaiset matkustavat laivareiteillä ja maita yhdistävien satamien kautta. Olemme osa toistemme meriklustereita.

Suomen ja Viron merenkulkualan yhteistyö on molemmille maille valtava etu. Mitä enemmän ammattilaisia, työvoimaa, yrityksiä, laivayhtiöitä, tulevaisuuteen suuntautuvaa tutkimusta ja maiden välistä yhteistyötä, sitä parempi on molempien meriklusterien suorituskyky. Unohtamatta, että yksi maailman tehokkaimmista matkustajaliikennelinjoista kulkee Helsingin ja Tallinnan välillä. Se palvelee miljoonia matkustajia vuodessa alan uusimmilla laivoilla. Reitillä olevat varustamot kehittävät jatkuvasti laivastoaan ja esimerkiksi tehokkaita satamajärjestelyjä.

Maaliskuun alussa julkaistiin raportti Suomen ja Viron välisestä yhteistyöstä Viron ja Suomen välisen yhteistyön kehittämiseksi, tutustu raporttiin.

Suositukset koskevat yhteistyötä talouden, vihreän siirtymän, digitaalisen yhteistyön, kulttuurin ja koulutuksen aloilla.

Raportin mukaan Viro ja Suomi ovat molemmat pieniä, toisiinsa yhteydessä olevia maita Euroopan koillisreunalla. Molemmat ovat pitkälle digitalisoituneita, ja niiden taloudet ovat avoimia ja riippuvaisia ​​luotettavista kansainvälisistä virroista. Muuttuva globaali ympäristö sisältää ajureita, jotka tuovat sekä haasteita että mahdollisuuksia Suomen ja Viron kaltaisille toimijoille – pienille kansakunnille laajemmassa Euroopan ja globaalissa konstellaatiossa.

Lisäksi raportissa todetaan, että Suomen ja Viron tulee katsoa tulevaisuuteen yhdessä.

Sekä Suomi että Viro ovat sitoutuneet European Green Dealiin, eurooppalaiseen ilmastolakiin, jonka sitova tavoite on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja tavoite vähentää päästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä. Vihreä siirtymä tarkoittaa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia puhtaan teknologian ja kiertotalouden yrityksille ja ratkaisuille.

Merenkulun näkökulmasta mietinnössä on kiinnostavia kohtia. Erityistä huomiota on kiinnitetty merenkulkuun, meriklusteriin ja merenkulun vihreään siirtymiseen. Suuri osa meriliikenteestä pitäisi olla hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä, mikä vaatii toimia tänään. Laivanrakennuksessa ja meriliikenteessä on löydettävä uusia ratkaisuja ottamalla käyttöön innovatiivisia teknologioita.

Älykkäät liikenneratkaisut ja tiedon jakaminen voivat helpottaa joitain suurten liikennemäärien negatiivisia ulkoisvaikutuksia lahden yli ja satamien kautta. Ohjelmassa ehdotetaan Suomen ja Viron yhteistyötä vihreän merenkulun alalla.

Yhteisiä taloudellisia kannustimia tarvitaan tukemaan ympäristöystävällisen meriliikenteen kehittämistä Suomen ja Viron välillä. Valtion avustukset, mm. tutkimus- ja pilottihankkeiden rahoituksen tulisi edistää vihreää siirtymää myös merellä.

Merkittävät uudet laivainvestoinnit ympäri maailmaa tuovat taloudellisia mahdollisuuksia suomalaisille ja virolaisille meriteknologiayrityksille ja laivateollisuudelle sekä uusia yhteistyömahdollisuuksia. Toisin sanoen voimme myydä merenkulun huipputeknologiaamme ympäri maailmaa.

Samalla uudet teknologiat voivat luoda uusia riskejä, joihin on puututtava yhteistyössä. Esimerkiksi vaikka autonomiset tai itseohjautuvat alukset luovat uusia teknologisen kehityksen, automatisoinnin ja digitalisoinnin alueita, joihin voi liittyä myös haavoittuvuuksia. Ne lisäävät uusien kyberturvallisuusratkaisujen kysyntää ja alusten tietokonejärjestelmien suojaamista; Lisäksi järjestelmien sertifiointi- ja auditointipalveluille tulee kysyntää. Tämä voisi olla lupaava uusi alue teknologisen innovaation yhteistyölle kahden maan välillä.

Ohjelmassa esitetään useita toimenpiteitä. Erityistä huomiota kiinnitetään toimenpiteeseen n:o 3.3:

Muuttaa Suomenlahti kestäväksi liikennekäytäväksi tekemällä säännöllinen Viro-Suomi liikenne hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tätä varten vaadimme yhteisten taloudellisten kannustimien luomista. Hallituksella on merkittävä rooli kehityksen edistämisessä sellaisilla aloilla kuin akkualusten kehitys ja vetypolttoainemoottorit.

Raportin kirjoittajat uskovat, että on parempi olla vihreän siirtymän edellä ja pyrkiä markkinoimaan kokeiltuja ja testattuja ratkaisuja myöhemmin muuttuville markkinoille. Tämä voisi luoda taloudellisia mahdollisuuksia suomalaisille ja virolaisille meriteknologiayrityksille ja laivateollisuudelle laajemminkin.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää korkeaan teknologiaan ja start-up-yrityksiin. Sekä Suomi että Viro ovat viime vuosina onnistuneet erittäin hyvin startup-ekosysteemien luomisessa ja rahoituksen saamisessa. Yhdessä ne pystyvät houkuttelemaan alueelle sekä korkeasti koulutettua työvoimaa että kansainvälisiä yrityksiä ja sijoittajia.

Siksi suosittelen, että Suomi ja Viro luovat yhdessä yhteistä meriklusterityötä kansallisten meriklusteritutkimusten sijaan ja aloittavat aktiivisen yhteistyön toimenpiteiden suunnittelussa.

Yksi tällainen ehdotus olisi asettaa tavoitteeksi Helsingin ja Tallinnan välisen laivalinjan kehittäminen maailman ympäristöystävällisimmäksi merilinjaksi. Käytännössä se tarkoittaisi korkean teknologian aluksia, uusia vähähiilisiä tai nollahiilisiä polttoaineita sekä tehokasta ja kestävää satamatoimintaa.

Meillä on siihen asiantuntemus, ja sen avulla voimme nostaa merenkulkuklusterimme maailmanluokan tasolle sekä maineen että teknologisen kehityksen osalta, ja luoda osaamista ja globaalia vientipotentiaalia molemmille maillemme.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Meremees-lehdessä 2/2022 viroksi.

Ulla Tapaninen

Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori.

Ulla Tapanisen blogipalsta.

Jaa artikkeli
millog