23.06.2021

Suomen merialueiden kokonaisturvallisuuteen voidaan nyt vaikuttaa

”Suomi on talouden ja myös turvallisuuspolitiikan näkökulmasta saari. Merialueet ja merenkulku on keskeisessä roolissa Suomen hyvinvoinnin kannalta.”

Suomen huoltovarmuus perustuu vahvasti merikuljetuksiin. Ilmasto- ja ympäristökysymykset liitetään usein mereen. Maatalouden ravinnevalumien lisäksi merenkulun aiheuttamiin ympäristöhaittoihin kiinnitetään huomio entistä enemmän. Navigointiteknologiaa kehitetään voimakkaasti ja se keskittyy erilaisiin laitteisiin ja järjestelmiin. Merenkulun digitalisaatio on mahdollisuus mutta myös uhka.

Suomen arktisen politiikan strategia hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 17.6.2021. Strategiassa todetaan, että arktisen alueen turvallisuus on kiinteästi yhteydessä Itämeren ja muun Euroopan turvallisuuteen. Ilmastonmuutos, ympäristö ja alueen infrastruktuuri on strategian painopisteessä. Turvallisuuspolitiikka on strategiassa tärkeässä osassa arktisen alueen turvallisuustilanteen heikennyttyä.

The Outlaw Ocean Project –järjestön johtaja Ian Urbina kirjoitti (HS vieraskynä 12.6.2021) merenkulkijoiden riistosta. YK: n mukaan yli 400 000 laivatyöläistä on jätetty heitteille maailman merillä. Laivoja jopa lasteineen ja miehistöineen hylätään. Inhimillinen kriisi on huomattava. Urbina toteaa alusten omistajien röyhkeän piittaamattomuuden. Suezin kanavan sulkenut Ever Green -alus osoitti kansainvälisen logistiikan haavoittuvuuden, jolla on myös turvallisuuspoliittisia viitteitä. Professori Minna Palmroth puolestaan totesi Helsingin Sanomien artikkelissa Avaruusfyysikon myrskyvaroitus (20.6.2021), että voimme joutua palaamaan joksikin aikaa sähköttömään maailmaan ja paperikarttojen varaan. Niin ikään Helsingin Sanomat (talous 12.6.2021) kirjoitti eri ammattien työajoista. Vesiliikenteen työntekijät sijoittuivat kärkeen. Väsymys ja uupuminen on turvallisuusriski. Monisäikeiset riskit ja uhat merialueillamme näyttävät lisääntyvän.

Merenkulkua säätelevä normisto perustuu paljolti kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on keskeisin toimija. IMO:n työskentelyä ja päätöksentekoa leimaa mukavuuslippuvaltioiden vaikutusvalta. Esimerkiksi merenkulun ilmastopäästöjen rajoittamisesta päätettiin viime viikolla kunnianhimottomasti.

Luotsaus on riskienhallintakeino alusliikenteen turvallisuudessa ja ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäisyssä. Luotsauksesta päätetään kansallisesti. Luotsi on merenkulun ammattilainen ja asiantuntija merenkulkijan urakehityksen huipulla. Suomessa luotseja on noin 150. Valtion erityistehtäväyhtiö Finnpilot tarjoaa luotsauspalvelut Suomessa. Finnpilot on keskeinen meriturvallisuustoimija, joka kehittää toimintaansa jatkuvasti. Finnpilotin työ etäluotsausksen mahdollistamisessa näyttäytyy yhtäällä ja varautuminen poikkeusoloihin toisaalla.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus: ”varmistetaan korkeatasoinen osaaminen ja riittävä ammattitaito merialueilla”.

Luotsaus on konkreettinen vaikutuskeino hallitusohjelman tavoitteisiin ja siksi luotsauslakia uudistetaan parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä. Päämääränä on nykyisen pirstaleisen lain selkeyttämisen lisäksi vahvistaa alusliikenteen turvallisuutta ja ehkäistä alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin ja poikkeusoloihin on tarkastelussa. Lakivalmistelussa on mukana varsin runsaasti eri sidosryhmiä. Avoin keskustelu varmistaa hyvän lopputuloksen, kun pidetään mielessä lisääntyvät ja osin uudet uhkakuvat ja peilataan niitä asetettuihin tavoitteisiin.

Antti Rautava

Puheenjohtaja
Luotsiliitto – Lotsförbundet ry.

Jaa artikkeli
portofnaantali