01.11.2021

Tiedon matalalla roikkuvat hedelmät

Digitalisaation edistäminen on hallitusohjelmassakin mainittu tavoite. Uusilla keinoilla voidaan saavuttaa vanhat tavoitteet ympäristöystävällisemmin ja kustannustehokkaammin. Teknologia ja digitalisaatio ovat keinoja, ja meidän tulee jo paikoin ylikuumentuneessa keskustelussa varoa kohtelemasta niitä tavoitteina. Digitalisaation perässä juostessamme todelliset tavoitteet unohtuvat helposti.

ISTLAB- hankkeessa tutkitaan uutta tietoa ja käyttäjätarpeita esimerkiksi silmänliikeanalyysin avulla. Kuva: Janne Lahtinen, 2021

Logistisen prosessin tavoite on aina ollut paketin kuljettaminen paikasta toiseen, eikä siihen ole odotetta-vissa muutoksia. Mahdollistaessamme toimivia merikuljetuksia osana logistiikan ketjua olemme luotsan-neet laivoja halki karikkoisten vesien ja vuosisatojen. Suolaisten merikarhujen hymistellessä etäluotsauksen herättämille mielikuville on tervehdyttävää kyseenalaistaa perinteinen tapa toimia. Kehittyneet tekniikka ja tiedonsiirto heittävät varjon luotsin fyysisen läsnäolon vaatimukselle aluksen komentosillalla. Turvallisen luotsauksen edellyttämän tilannekuvan muodostaminen maissa olevaan etäluotsausasemaan saattaisi mah-dollistaa uudenlaisen keinon suoriutua perinteisestä tehtävästä. Uusien keinojen muokkautuminen toimi-vaksi palveluksi edellyttää kuitenkin muutakin kuin tekniikkaa ja tilannekuvan muodostamista.

Ihminen on käynyt kuussa, mutta Rauhallisuuden meren liikennetiheys on viime vuosikymmeninä ollut vaa-timaton. Emme käy kuussa, vaikka voisimmekin, sillä taloudellisia tai poliittisia kannustimia hintavalle mat-kalle ei enää ole. Aluksia on navigoitu kokonaan ilman miehistöäkin autonomian eri asteiden voimannäyt-teissä, joten varustamalla alus huipputekniikalla kustannuksista ja taloudellisesta kestävyydestä piittaa-matta luotsaamisen maista käsin voisi kuvitella olevan teknisesti mahdollista piankin. Teknisestä mahdollis-tamisesta on vielä matkaa toimivan kaupallisen palvelun äärelle. Matalan kynnyksen käytettävyys on eh-tona taloudellisesti kestävälle etäluotsauspalvelulle. Laivayhtiöt tuskin ovat halukkaita investoimaan suuria summia aluksiinsa vain mahdollistaakseen etäluotsauksen. Etäluotsauksen kaltaisia uusia toimintatapoja mahdollistaville teknologioille tulee tietenkin löytää maksajat. Kehitystyössä tulisi siksi keskittyä ratkaisui-hin, jotka tuottavat lisäarvoa mahdollisimman monelle väylänkäyttäjälle. Väylärakenteen toimiessa käyttä-jänsä yhdistävänä elementtinä sen älyllistäminen kuulostaa johdonmukaiselta. Paikkatiedon tarkentami-nen, tiedonsiirron kyberturvallisuus ja reaaliaikainen olosuhdetieto voivat olla älykkään väyläpalvelun kon-septissa. Älykkäinkin väylä on silti vain osavastaus pyrkimykselle tuottaa lisäarvoa kaikkien väylänkäyttäjien tilannetietoisuudelle.

Satakunnan ammattikorkeakoulun vetämässä ISTLAB (Intelligent Shipping Technology Test Laboratory)-hankkeessa on kehitetty simuloitu testausympäristö, jossa tutkitaan etäluotsauksen tiedon tarpeita ja käy-tettävyyttä. Sea4Value-Fairway- hankkeessa etäluotsaus on käyttötapauksena tutkittaessa tulevaisuuden väylärakenteen konseptia. Hankkeiden yhteisenä nimittäjänä kehitetään tulevaisuuden turvallista navigoin-tiympäristöä, joka mahdollistaa etäluotsauksen kaltaisia kehittyneitä palveluita.

Tulevaisuuden kehittyneet merenkulun palvelut tulevat asettamaan vaatimuksia alusta ympäröivälle väylä-rakenteelle, alusten miehistöjen osaamistasolle ja kommunikointikyvylle, riskienhallinnalle sekä aluksen tekniselle toimintavarmuudelle. Luotsauksessa kehitystyötä tehdään aktiivisesti sekä konventionaalisen luotsauksen että etäluotsauksen parissa. Vaikka etäluotsauksesta ei tavoitella palvelua kaikille väylän käyt-täjille, sen mahdollistava väylärakenteen kehitystyö voi tyydyttää laajan käyttäjäkunnan tarpeita huvivenei-lijästä ammattimerenkulkijaan. Nuo tarpeet voivat olla käyttäjä-, väylä- ja olosuhdesidonnaisia. Tiedon puussa on matalalla roikkuvia hedelmiä, joihin yllämme nykyisellä varrellamme. Yläoksiston houkutuksiin yltääksemme meidän on jatkettava kasvua.

 

Janne Lahtinen

Merenkulkuaineiden lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto, meriteknologian riskienhallinnan tutkimusryhmä

Jaa artikkeli
portofnaantali