Kympin kaffeella kelloa ei juurikaan tuijoteta mutta aloitusajasta pidetään kiinni. Kahvikuppien kilinä lakkaa merkitsevästi allekirjoittaneen saapuessa tapaamiseen myöhässä. Annettakoon se minulle anteeksi, sillä päivämiehen velvoitteet eivät ole vielä osaltani tauonneet.
Rauma on perinteikäs merenkulkukaupunki ja ajatteluttavat keskustelut jaetun taustan omaavassa ryhmässä pitävät mielen virkeänä vaikka maileja olisi lokissa reilumminkin. ”Ennen olivat miehet rautaa ja laivat puuta..” tai ”kun me kerran oltiin…” Merimiesjuttu on aina paikallaan mutta Kontion kahvilan peräkammarissa hienostuneesti harmaantunut miehistö pitää varmalla otteella ruoria vaikka aika ja muutos saavat monen pään pyörälle. Keskusteluissa vakiintuneita aiheita ovat suomalaisen merenkulkuelinkeinon tulevaisuus, autonomiset ratkaisut merenkulussa ja viimeisimpänä etäluotsaus.
Historiaa tuntemalla ymmärrämme, miksi maailma näyttäytyy tänään tavallaan. Entisiä aikoja ja nykyisyyttä vertailtaessa on helppoa huomata, että monet ilmiöt toistuvat läpi vuosien ja vuosikymmenten. Tammikuisena maanantaina käydyssä kympin kahvipöytäkeskustelussa puolustelin alan väitöskirjatutkijana etäluotsauksen paikkaa tulevaisuuden merenkulussa. Väitöstilaisuudessa valutetut hikikarpalot lienevät kevyttä punoitusta koettaessani vakuuttaa puomilaivapäälliköt ja libertylaivojen ruorijengarit etäluotsauksen potentiaalista. Todistustaakka on muutoksella ja niin täytyykin olla. Kyse ei ole epäuskosta uutta toimintatapaa kohtaan, vaan keskustelusta. Kaikki väittämäni ja ajatukseni kuunnellaan tarkoin ja kaikkea peilataan pitkään omakohtaiseen kokemukseen. Pöydässä istuvat miehet ovat olleet laivoineen luotsattavina melkein kolmesataa vuotta.
Tieteellisen tutkimuksen tarkoituksena on osallistua tutkimusongelman ratkaisemiseen tähtäävään keskusteluun. Väitöskirja on yksi puheenvuoro siinä keskustelussa. Jokainen puheenvuoro on tärkeä, sillä tutkimuksella ymmärretään aikamme ilmiöitä. Tutkimuksella myös määritellään sitä muutosta, joka joskus saa meidät itsemmekin hämilleen. Muutos ei ole itseisarvo vaan keino saavuttaa jotakin parempaa. Tavoittaaksemme sen paremman ja tuottaaksemme aitoa lisäarvoa tuleville tavoille päästä vanhoihin maaleihin, on syytä olla unohtamatta varmasti oikeita vastauksia.
Hiljaisen tiedon siirto ja uusien tapojen haastaminen oikeaksi todistettuja maneereja vasten päällystävät polkua toimiviin ratkaisuihin. Ajatuksia lausutaan ja jälkimainingeissa käydyt keskustelut saattavat olla hyvinkin monisävyisiä. Yhteisenä nimittäjänä on kuunteleva ja kunnioittava suhtautuminen ilmentäen aikaa kestävää ilmiötä. Aluksen päälliköltä on aina edellytetty kykyä kuunnella ja arvioida saamaansa tietoa parhaan päätöksen tekemiseksi. Tapa viedä asioita eteenpäin osana miehistöä ei häviä ihmisestä työuran päätyttyä.
Tiede on akkumuloituvaa ja rakentuu aina eletyn elämän päälle. Kontion kahvilan takahuoneessa istuu maanantaisin paljon elettyä elämää. Lukemattomia satamia ja niiden väleillä koetuja tyveniä ja tyrskyjä. Sillä törnillä kannattaa olla mukana. Miehistöstä monen askel on lyhentynyt, mutta tyrskyt heräävät aina henkiin kympin kahvikupissa.
Janne Lahtinen
Merenkulkuaineiden lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto, meriteknologian riskienhallinnan tutkimusryhmä
