04.01.2023

Yössä kohtaavat laivat

Navigator Magazine uutisoi Finntrafficin tavoitteesta tarkastella alusten kohtaamispaikkoja ahtailla väylillämme, joita usein ympäröi kaunis, mutta sokkeloinen saaristo.

Janne Lahtinen

Asia on ajankohtainen ja uudistus odotettu, sillä logistiikassa käännetään kaikki kivet kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Suomessa tilanne on talven tuomien haasteiden vuoksi erityisen vaativa ja ajankäytön optimointi onkin ensimmäisiä aspekteja, joihin tarrataan pohdittaessa kuljetusketjun tehostamista. Useinhan turvallisuuden marginaaleja arvioitaessa laaditaan ”cost-benefit” analyyseja ja viedään sietokyvyn rajoja riskianalyyseihin. Logistiikan tehostamisessa kohtaamispaikkojen ja niihin saapumisen määrittely ei ole uusi ilmiö ja saman lautasen ääressä on oltu paljon ennen polttoaineratkaisujen nousua keskusteluun. Se ei silti tee aihetta vähemmän ajankohtaiseksi, eikä alusten kulkunopeuden ja kohtaamisten optimointi ole kuljettu tie.

Efficient Flow- hanke päättyi 2021 ja sen lopputuotoksena julkaistiin digitaalinen reitinjakosovellus osana Sea Traffic Management- hankekokonaisuutta. Efficient Flow hankkeessa kerättiin tietoa alusten kulkureiteistä ja aikatauluista ja ECDIS-laitteeseen asennetun sovelluksen avulla jaetaan tietoa ideaalisesta kulkunopeudesta, kohtaamispaikoista ja kohtaamisajoista. Vaikka sovelluksella ei pyritty syrjäyttämään suullista tietojen jakoa VHF- kanavilla, digitalisoitu tietojenvaihto vähentää väärinymmärryksen mahdollisuutta ja tarjoaa reaaliaikaista tietoa olennaisilta toimijoilta.

”Aluskoko on kasvanut ja monissa jo määritellyissä kohtaamispaikoissa turvallisuusmarginaalien määrittely menee uusiin puihin- kommentoi aihetta Satakunnan ammattikorkeakoulun merenkulun hankepäällikkö,” merikapteeni Heikki Koivisto.

”VTS valvoo alusten välistä kohtaamista jatkossakin ja linjaluotsien välisissä keskusteluissa määritellään tulevaisuudessakin turvallisen kohtaamisen vaatimukset”, Heikki Koivisto täydentää.

Tiedonkulku optimaalisia kulkunopeuksia ja saapumisaikoja määriteltäessä on yhä vähintäänkin fragmentoitunutta. Suomalainen rahtialus lekottaa Uudestakaupungista ja aloittaa matkan kohti Turkua. Rajakarin kupeessa on oltava viimeistään 19:40 ja jos Rajakarille saavutaan 19:41, jäädään odottamaan linjaliikennöiviä matkustalauttoja. VTS pitää osallisia tietoisena aikataulumuutoksista optimoidakseen kulkunopeuksia ja odotusaikoja. Aikataulupoikkeama on linjaliikenteessä tietona painonsa arvoinen kullassa ja tiedonkulussa käytetään hyväksi kaikki oljenkorret. Whatsapp-viestisovelluskaan ei ole tuntematon työkalu alusten päälliköiden välisessä kommunikoinnissa ja aikatauluista tiedottamisessa. Pienilläkin ajoissa jaetuilla tiedonmurusilla saattaa olla merkitystä, eikä kaikki tieto ole olennaista kaikille kuuluvuusalueen toimijoille. Kiinnostavaa nähdä, kuinka käyttökelpoinen tieto saadaan sitä tarvitsevien ulottuville oikeaan aikaan. Esa Kallion mainitsemaan tiedon digitalisointiin ja sen saatavuuteen kohdistuu suuria odotuksia olemassa olevien kuin vielä syntymättömienkin osallisten toimesta.

Kasvavat odotukset korvaavat päivät tunneilla ja sitten tunnit minuuteilla. Henry Wadsworth Longfellow kirjoitti yössä kohtaavista laivoista ja niiden välisestä ajatustenvaihdosta jo vuonna 1863 runokokelmassaan Tales of a Wayside Inn. Longfellowin aikalaisille öinen kohtaaminen oli mainitsemisen arvoinen sattumus, sillä saapumisaika määriteltiin kellon sijaan kalenterilla. Aihe jaksaa yhä puhuttaa ja hyvä niin.

Alus­lii­ken­teen Mas­ter’s Gui­det di­gi­ta­li­soi­tu­vat

Janne Lahtinen

Merenkulkuaineiden lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto, meriteknologian riskienhallinnan tutkimusryhmä

Jaa artikkeli
FREJA