Intian ja muiden Aasian maiden alkeelliset laivojen purkaamot ovat osoittautuneet ongelmallisiksi Brasiliassa saakka. Maan hallitus pohtiikin keinoja rajoittaa Petrobrasin ja Valen kaltaisia yhtiöitä myymästä aluksiaan näihin maihin romutettaviksi. Keppinä harkitaan jopa 3,2 miljoonan dollarin uhkasakkoja luvattomasta romuksi myynnistä.
Ympäristösakkoja ajaa Brasilian kansallinen ympäristövalvoja Ibama, joka valmistelee myös uusia sääntöjä romuttamiselle. Kohdemaita ovat eritoten Intia, Pakistan ja Bangladesh, joiden romuttamot ovat erittäin alkeellisia rannalla sijaitsevia rälläkkäpajoja, Bloomberg kirjoittaa.
Tilannetta hämärtää vielä se, että brasilialaisyritykset myyvät aluksensa usein välittäjille, jotka sitten kauppaavat ne Kaakkois-Aasian rannoille romutettaviksi. Esimerkiksi kaivosyhtiö Vale on tänä vuonna myynyt kaksi alusta Intian naulatehtaille ja aikoo kaupata vielä neljä laivaa näiden lisäksi.
Eräät kansainväliset öljy-yhtiöt kuten Royal Dutch Shell ovat valinneet kehdosta hautaan -strategian, jossa vanhat alukset paitsi rakennetaan ja niitä operoidaan, myös romutetaan kestävän kehityksen mukaisella tavalla.
Maaliskuussa Ibama otti silmätikukseen kansallisen öljyjätti Petrobrasin, joka oli myynyt Lobato -nimisen tankkerinsa Intiaan romutettavaksi. Myös Brysselissä toimiva Shipbreaking Platform -ympäristöjärjestö ja Brasilian merenkulkijoiden ammattijärjestö tutkivat samaa tapausta.
Petrobras ja Vale tiukassa siilipuolustuksessa
Petrobrasia ja Valea epäillään Baselin sopimuksen rikkomisesta. Tämä sopimus kieltää ympäristölle vaarallisten materiaalien viennin kehittyviin maihin.
Sekä Petroleo Brasileiro että Vale väittävät myyneensä aluksensa hyvässä uskossa laillisille välittäjille. Maailman suurin rautamalmin kaivaja Vale sanoo edellyttävänsä ostajilta ”laivojen vihreän kierrätyksen” sertifikaattia. Tämä on puolestaan merenkulkujärjestö IMO:n yksi aikaansaannos kierrätyksen ja romutuksen valvomiseksi.
Petrobras puolestaan sanoo huutokauppaavansa vanhat alukset välittäjille, joiden se uskoo toimivan laillisesti. Rio de Janeirossa päämajaansa pitävä yritys sanoo, että on välittäjien asia päättää siitä, minne laivat lopulta päätyvät.
Sijoittajat äänestävät lompakoillaan
Samaan aikaan toisaalla, aasialaiset laivojen romuttamot ovat ryhtyneet toimiin maineensa puhdistamiseksi. Pahaksi onneksi niiden menetelmät eivät kelpaa Shipbreaking Platformin kaltaisille ympäristön vahtikoirille.
Valvovien viranomaisten mukaan nousuveden aikaan rannalle ajetuista aluksista erittyy runsaasti myrkyllisiä kaasuja, jotka uhkaavat purkajien terveyttä. Ja usein myrkkyjä leviää myös mereen.
Purkamisen tarkempi valvonta lisää tietenkin romuttamisen kustannuksia. Toisaalta varustamoiden on yhä tarkemmin otettava huomioon sakkorangaistukset, joita eri valtiot määräävät.
– Laivojen elinkaaren päättymisellä on merkitystä ainakin meidän sijoituksissamme, sanoo kestävää kehitystä harjoittavan sijoitusyhtiö Pax World Managementin varatoimitusjohtaja Julie Gorte. Hanen johtamansa yhtiö hallinnoi 4,5 miljardin dollarin ympäristöön keskittyvää osakesalkkua.
Pax World myi jo Petrobrasin osakkeensa heti kun ilmeni, että öljyjätti oli sotkeentunut Brasiliassa vellovaan lahjusskandaaliin. Samoin sijoitusyhtiö ei ole omistanut Valen osakkeita viiteen vuoteen.
