Ensimmäinen LNG-tankkeri on selvittänyt matkan Euroopasta Aasiaan Koillisväylää pitkin tykkänään ilman jäänmustajien apua. Asialla oli venäläisen Sovcomflotin 300 metriä pitkä tankkeri Christophe de Margerie, joka vei lastinsa Norjasta Etelä-Koreaan vain kuudessa ja puolessa päivässä.
Christophe de Margerie on tätä nykyä ensimmäinen ja lajissaan ainoa jäätä murtava tankkeri, BBC kirjoittaa. Alus on myös ensimmäinen A7-luokan jäävahvistettu rahtilaiva. Luokituksen mukaan alus kykenee murtamaan 2,1 metriä paksua jäätä.
Matkalla aluksen keskinopeus oli 14 solmua, vaikka jää oli paikoittain yli metrin paksuista.
Neitsytmatka suuntautui keväällä Jamalille
Aluksen ensimmäinen matka suuntautui kevättalvella Sabettan kaasuterminaaliin Jamalin niemimaalla. Tuolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin onnitteli aluksen miehistöä sanomalla, että kyseessä oli Arktikan historiallinen päänavaus.
Venäläinen omistajavarustamo Sovcomflot sanoo käyttävänsä alusta Jamalin niemimaan LNG-vientiin Aasian markkinoille loppuvuoden ajan. Varustamo on tilannut Daewoon telakalta Etelä-Koreasta 15 samanlaista kaasulaivaa.
– Aiemmin Siperiasta voitiin laivata kaasua tai öljyä länsisuuntaan eli Eurooppaan vain lyhyen ajan vuodesta, mutta tämä alus muuttaa koko toiminnan. Sabettasta tulee itään suuntautuvan Aasian viennin keskus, joka toimii heinäkuusta joulukuuhun, Sovcomflotin edustaja Bill Spears sanoo.
Hänen mukaansa pohjoiset reitit olivat ennen avoinna vain neljä kuukautta vuodesta ja aluksilla piti aina olla murtaja turvanaan, joten muutos on merkittävä.
Vuonna 2016 Koillisväylän läpi kulki 19 alusta. Korkeat vakuutusmaksut ja venäläisten jäänmurtajien kalliit taksat ovat suitsineet länsimaisten varustamoiden intoa rynnätä Siperian pohjoisille merialueille.
Silti hyödyt ovat ilmeiset. Christophe de Margerielta kului koko matkaan vain 19 vuorokautta eli 30 prosenttia vähemmän aikaa kuin Suezin kanavan kautta purjehtimisessa.
Ympäristöväki varoittaa pohjoiskalotin riskeistä
Tiedemiesten mukaan arktinen kiintojää on sulanut jo 30 vuoden ajan ja tämä kehitys jatkuu ilmaston lämmetessä. Ilmaston lämpeneminen rohkaisee vallankin venäläisiä varustamoita uskaltautumaan Arktikalle.
– Jään sulaminen pidentää alusten purjehduskausia eikä tällä haavaa ole näköpiirissä sellaista, että jää ainakaan paksuuntuisi uusien tankkereiden käyttöiän aikana. Näitä laivoja käytetään seuraavat 30 vuotta, Bill Spears sanoo.
Silti ympäristöjärjestöt ovat huolissaan kuljetusten kasvamisesta herkillä pohjoisilla merillä.
– Teollisuus ja kaupallinen toiminta on saanut aikaan ilmaston lämpenemisen ja nyt tämä toiminta hyödyntää itse aiheuttamaansa ongelmaa, ympäristöjärjestö Seas at Riskin John Maggs sanoo.
Maggsin mukaan edes purjehtiminen parhaalla jäävahvistetulla tonnistolla ei ole riskitöntä puuhaa pohjoiskalotilla. Ympäristöväki kiinnittää huomiota öljyvuotojen ohella siihen, että Koillisväylällä kulkevat alukset käyttävät usein erittäin likaista eli rikkipitoista polttoainetta.
– Näissä riskeissä jokin kolmanneksen mittainen ajansäästö on hyvin pieni etu, Maggs huomauttaa.